Keskustelu:Hungarian Historical Phonology ég

Koillismurteiden íg ainakin on kyllä täysin normaali keskiunkarin *ē:n edustus, tyyppiä nígy 'neljä', físzek 'pesä' jne. Ei tietenkään sovi hyvin UEW:n *ä-rekonstruktioon, mutta ei muistakaan sanoista kovin moni sitä oikein vaadi.

Komin sanassa oletettu *ŋ > ń näyttää ongelmalliselta, odottaisi löytävänsä joko *i̮ŋ > yn (vrt. čyn 'savu') tai *iŋ > iń (vrt. piń 'hammas'). Uotilalta (1933: 250) katsoen näyttää siltä että oikeastaan ainoastaan viimeisin on luotettava *ŋ > ń-tapaus, kai myös jo kur. *i:n ehdollistama. Muut ovat huonoja ja enimmäkseen jo hylättyjä etymologioita kuten šań ~ *hüvä, vöń ~ *vöö (kummassakin alkuperäinen *-w- eikä **-ŋ-), ćuń 'sormi' ~ haE /ťəŋən/ haP /śŏŋən/ (DEWOS lisää mm. Surg. /ťăɣʷən/, eli taaskaan ei ole alkuperäinen -ŋ-). Itse sanakin on vielä heikosti attestoitu, etymologian keksijän Wichmannin (FUF 16) mukaan ainoastaan 1800-luvun lähteissä. (Joskus olen ajatellut että pitäisi kirjoittaa jokin artikkeli jossa siivotaan pois tällaiset roskaetymologiat joissa yritetään ajaa *ŋ:ää jonkinlaiseksi deus ex machina -foneemiksi jolla voisi yhdistää mitä tahansa nasaaleja, velaareja ja puolivokaaleita toisiinsa.)

Sanueen jatkotutkimuksiin muuten kannustaisin ottamaan mukaan myös indoeuroopan 'tuli'-sanan *h₁n̥gʷńís, josta ehkä saisi johdettua jotain hieman ég-näköisiä sanoja. Ei tosin näytä edustuvan iranilaiskielissä… --J. Pystynen (lähetä viesti) 22. kesäkuuta 2022 kello 00.08 (EEST)

Unohdin kommentoida tätä aiemmin. Paljon kiitoksia huomioista, tuo sana-artikkeli vaatii muitakin muokkauksia. Tuosta unkarin é:stä sen verran, että tämä *äŋV- > ég näyttäisi olevan samanlainen tapaus kuin *änə > ének, eli siis tällaisia *ä > é -tapauksia on jokunen. Ehkä nimenomaan sanan alussa tämä olisi ehdollinen muutos, hyviä vastaesimerkkejä ei tule mieleen. --Sampsa Holopainen (keskustelu) 21. helmikuuta 2023 kello 20.52 (EET)