Etymologiadata talk:imsm:värttVnä

Toisen tavun vokaali

Siirretty keskustelu sivulta Etymologiadata talk:imsm:värttVnä/th:

Jos sanan toisen tavun vokaalin rekonstruktiossa on epäselvyyttä, kuten YSuS:n tietuuesta käy ilmi (samaan kiinnitti huomiota jo Kalima 1952 aikoinaan), eikö sanaa olisi syytä pitää pikemminkin rinnakkaisesti kantasuomen jo eriytyneisiin murteisiin lainautuneena sanana? Vai pystyykö variaation selittämään jotenkin muuten? --Sholopainen (keskustelu) 19. elokuuta 2020 kello 16.00 (EEST)

Samaa mieltä. Vanhoissa slaavilaislainoissa tällainen on oikeastaan perin yleistä (jopa mahdollisesti muita vanhempi *hauki huojuu *i-vartalon ja *e-vartalon välillä), mikä olisi luontevimmin selitettävissä juuri rinnakkaislainautumisella. --J. Pystynen (lähetä viesti) 19. elokuuta 2020 kello 20.25 (EEST)

Tosiaan, *hauki on kyllä kiinnostava tapaus, muistan kun joskus Karjalan kenttätyömatkalla sitä mietittiin, kun i-vartaloa vaan tuli vastaan, mutta eipä tullut ajateltua, että huojunnan syy on jo noin varhaisissa ajoissa, jotenkin arvelin asiaa sen kummemmin pohtimatta sen olevan sekundaari. Onkohan näitä huojuvia esimerkkejä kootusti käsitelty jossain? --Sholopainen (keskustelu) 19. elokuuta 2020 kello 21.24 (EEST)

Tuli vielä slaavilaislainoista mieleen, että on myös tapauksia kuten pirtti ~ pertti, joissa myöhemmän venäläisen asun on ajateltu "vaikuttaneen" karjalan ym. vokaaliin. En tiedä, sopiiko tähän tapaukseen *värttVnä tällainen ajattelu kuitenkaan (siis että kantasuomeen olisi lainattu *värttinä, johon on sitten osassa kieliä napattu jälkitavun vokaali myöhemmästä venäjän muodosta), koska tuskinpa ainakaan pohjoisviron vokaali selittyisi millään myöhemmällä venäläisvaikutuksella, siis kontaktien intensiivisyyttä ajatellen. Vatjan (ja inkeroisen, jossa myös värttänä) suhteen näin voisi sosiolingvistisessä mielessä ehkä olettaa, joskaan en tiedä miten hyvin tuo ä venäjän myöhäisellä vaikutuksella selittyisi. Toisaalta vatjan sisälläkin on kiinnostavaa vaihtelua ä:n ja e:n välillä. Voisiko inkeroisen ja vatjan värttänä olla lainaa jommastakummasta kielestä toiseen? Toisaalta tällaista asua esiintyy suomen murteissakin (SSA: värttänä (Jusl 1745; KaakkSm Ink)). --Sholopainen (keskustelu) 19. elokuuta 2020 kello 22.31 (EEST)