Etymologiadata talk:imsm:taloi

Mansin vastineet

Santerin vastikään kokoamaa tutkimushistoriaa katsellessa on mielenkiintoista havaita, että suhdetta ims. a ~ udm. i̮ on jatkuvasti kommentoitu, mutta suhdetta ~ mansi u ei lähes ensinkään. Epäsäännöllinen on kuitenkin tämäkin, asusta *tala- odottaisi länsi- ja pohjoismansiin pikemmin pitkää ū:ta kuten esim. *kala ~ pohj. χūl (länsi nom.sg. kul, vartalo kūlə-). Toivonen (1917) jättää vokaalipituuden huomioimatta ja tämän nojalla esittää "a ~ u kuten kala ~ χul". Sammallahti (1988) taas jopa merkitsee pitkävokaalisen kantamansin asun, johon viitaten Holopainen (2019) toteaa vastineen olevan säännöllinen (huom. jossa myös virheglossi 'pool', kai haettu sanaa 'pole'), mutta tämä vaikuttaa olevan virhe. Aikiolla (2015) on myös tūl, mutta tässä vaikuttaa peräti olevan eri sana vastineeksi esitettynä: länsimansin (Pelym) 'kaukalo', ei aiempien lähteiden pohjoismansin 'lihankuivausriuku', länsimansin (Lozva) 'lato'. Äänteellisesti tämä on siis parempikin, merkitykseltään minusta taas epäselvempi.

Jos mansista löytyy siis kaksi eri sanuetta, udm. ti̮li̮s näistä sopii edelleen paremmin asun tul yhteyteen. Rinnastus tulisi säännöllisesti asusta *tulə tai *tolə (tai periaatteessa myös *-d-), johon itämerensuomi sen sijaan ei sovi. --J. Pystynen (lähetä viesti) 15. maaliskuuta 2026 kello 16.40 (EET)

Katzin huomauttama Surgutin ja Salymin hantin tŏɬ 'varastolaatikko, väliseinä varastossa ym.', yhdyssanoissa 'huone', myös kävisi äänteellisesti tähän jälkimmäiseen. DEWOS ja UEW (*tosɜ) tarjoavat tälle, alun perin Toivosen mukaan, vastineeksi permistä komi doz 'astia', udm. du/u̇z 'kuppi tms.' mikä vokaalistoltaan ei kuitenkaan toimi, ja jonka d- on myös epäilyttävämpi. --J. Pystynen (lähetä viesti) 15. maaliskuuta 2026 kello 17.05 (EET)

Virosta, etenkin länsimurteista tunnetaan talas : talased '(rakennus)teline'. Kenties itämerensuomessa on siis kaksi toisiinsa sekoittunutta talas-sanaa: johdosperäinen *talaksë-vartaloinen mahdollinen udmurtin sanan vastine ja balttilaisperäinen *talaha-vartaloinen. Tällaiseen sekoittumiseen viittaavat merkityksetkin: sm '(vene-, nuotta)katos' ja 'lava' sekä vi 'jalusta' viittaavat balttilaisten 'pohjan, alustan' ja 'lautalattian, aluslaudoituksen' merkitysten suuntaan (ALEW s.v. pãtalas), virossa yleinen ja liiviinkin lainautunut 'rakennusteline' on pikemmin sanan tala 'kannatinhirsi ym.' johdos. Johdosselitys *tala ⇒ *talas : *talaksë- ei tarvitse udmurtin vastinetta toimiaksensa, mutta yhdistys houkuttelee kyllä, varsinkin kun hantin ja mansin sanoissa ei näytä olevan vastinetta udmurtin toisen tavun ainekselle.

Suomen talas, Renvallilla myös tala 'kuivatussalko' ja viron tala 'kattoparru, kannatinhirsi; (sillan tms.) tukipilari' vastaavat huonosti balttilaisia tai arjalaisia merkityksiä, mutta sitä paremmin mansin merkitystä 'lihanriiputusorsi / jalka-aitan jalka'. Mansin vastine voi olla väärä, mutta silti näyttäisi, että viron tala ja sen suomen (talas-muodoltansa ehkä sekundaari) vastine eivät siis kuulukaan talaan yhteyteen. --Sjunttila (keskustelu) 16. maaliskuuta 2026 kello 01.00 (EET)

SKES toteaa että viron tala voisi olla takaperoismuodoste asusta talad < *talahat. Tällä kai saataisiin johdettua myös yksittäiseen palkkiin viittaava merkitys. --J. Pystynen (lähetä viesti) 26. maaliskuuta 2026 kello 22.29 (EET)

Kasasin nyt mansin vanhempien murresanakirjojen tiedot:

• Ahlqvist 1891: ei mainintaa kummastakaan em. sanueesta (vain yleismansilainen tul, tol 'Wolke').
• Munkácsi–Kálmán 1986 (s. 676):
  1. N LM tul, LU tūl, P tuл, K to̰l, 'egy lábon álló erdei hústartó kamra' | 'auf einer Säule stehender Speicher im Wald' = 'pylväsaitta'. Aitan jalkaa tarkoittavaksi on merkitty vain Ala-Lozvan yhdyssana t.-lail.
  2. P tūl 'fatál' | 'Holtzschüssel' = 'puuastia'
• Kannisto–Eiras–Moisio 2013 (ss. 897–899):
  1. KU tȯл, KM to̬л, KO tu̬l, P tuл 'auf einem od. zwei Pfählen stehender Speicher im Wald'. Yhdyssanana KO tȯл-köärəsä°ŋkβl 'Fuß des Speichers'.
  2. P tūл, LU tūl 'rechteckige, trogartige Speiseschüssel aus Holz (wird auf der Jagd und beim Fischfang verwendet)', johdoksia LO tūlānȧ, TJ tō̬лpjè, KU tulpöärt.

Ensinnäkin oikein selvästi kyseessä on kaksi sanuetta joista 1) edustaa lyhyttä vokaalia (kms. *tul) ja 2) pitkää (ksm. *tōlə). Muuten jälkimmäiseen on rinnastettu myös unkarin tál 'astia' (UEW: *talɜ).

Toisekseen merkityksen kannalta sanue 1 tarkoittaa näiden tietojen mukaan koko pylväsaittaa, ei paljasta ortta tai pylvästä. Ainakin Toivoselta 1917 asti tulevaa ja etymologisten sanakirjojen (SKES, UEW, SSA, myös mm. FUV, Joki 1973) jatkuvasti toistamaa merkitystä 'lihankuivausriuku' ei mainita. Lieneekö Toivosen väärinlukemaa glossista unkariksi? Pitäisi silti vielä katsoa hänen viittaamansa Szilasin 1896 toimittama mansin sanalista (joka myös perustui Munkácsin kokoelmiin). Udmurtin, hantin ja jopa ims. talon kanssa tämä sopii toki yhä paremmin yhteen. --J. Pystynen (lähetä viesti) 26. maaliskuuta 2026 kello 22.25 (EET)

Lähdeviitteisiin yksi olennainen lisäys olisi Sammallahti 1998: 237 (The Saami Languages: an Introduction), jossa hän esittää vastineenena pohjoissaamen adjektiivin duollat ~ duollet 'tasapohjainen, vakaa (veneestä)'. Minusta tämä rinnastus on huomionarvoinen; saamen adjektiivi vastaisi sm. johdosta *talea. Udmurtin ja mansin vastineista hän ei mainitse mitään tässä yhteydessä, ja sen sijaan on merkinnyt sanan suomalais-saamelaiseksi ("FS"); ilmeisesti hän siis oli siis luopunut aiemmasta rinnastuksestaan. --Ante Aikio (keskustelu) 1. huhtikuuta 2026 kello 06.42 (EEST)