Etymologiadata talk:imsm:oppi-

Vartalotyyppi

Primääriä myöhäiskantasuomen verbivartaloa edustaa mielestäni *oppë- paremminkin kuin *oppi-, joten esittäisin sen vaihtamista tietueen otsikoksi. E-vartalo on looginen jo uralilaisen etymologian perusteella, ja se esiintyy perusverbissä lounaissuomessa, vatjassa ja liivissä sekä laajemmin johdoksessa opettaa. Vatjassa näyttää kylittäin esiintyvän jompikumpi variantti, joista jostain syystä SSA esittää vain variantin õppõa ja YSuS õppia. Vepsän i-vartaloista verbiä en äkkiseltään löydä muista lähteistä kuin Zaitsevan 2010-sanakirjasta, joten sitä saattaisi epäillä tuoreemmaksi (kirjakielen?) lainaksi; muissa lähteissä 'oppia'-merkityksessä esiintyvät refleksiivijohdokset opetakse, opetas, openuda. --Juha Kuokkala (keskustelu) 29. tammikuuta 2023 kello 03.47 (EET)

Tietenkin E-vartalo on primaari, joten sen käyttö tietueen otsikkona olisi ilman muuta loogista. (Silti myös johdos *oppi- saattaa olla hyvin vanha, kun vastaava *j-johdos esiintyy obinugrissakin: ha (Nizjam) wɔpij- 'pitää silmällä yms.', ms (Konda) wopj- 'huomata'.) Mutta vartalovokaaliin liittyen mieleen tuli pohjoisitämerensuomen opas : oppaa-, jonka toisen tavun a on omituinen. Varmastihan sana oppia- ja oppea-verbien yhteyteen kuuluu, mutta mitenhän johtosuhde pitäisi selittää, kun ei kai ole mitään As-johdinta joka tuolla tavoin liittyisi E-vartaloiseen verbiin? Tämä on vähän samanlainen johto-opillinen kummallisuus kuin mistä kirjoitin vëëras 'vieras' sanan keskustelusivulle; erona vain on se, että jälkimmäistä on pidetty substantiivista eikä verbistä johdettuna. --Ante Aikio (keskustelu) 30. tammikuuta 2023 kello 09.32 (EET)