Etymologiadata:imsm:vëëras

From Sanat

*vëëras

Vastineet:

mksm. *vëëras (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

vieras (Agr; yl.) ’fremd, unbekannt; Gast’, yhd. hää-, yövieras, johd. vierastaa, vieraantua, vierailla; (olla) vieraisilla
~ ink vērasouto, vieras; kestivieras’, vērahissevieraisille’, vērastāolla vieraissa’ | ka vierasvieras, outo’, vierastoavierastaa, arastella vieraita; vieroksua’, vierastuovieraantua’ | ly vierazvieras, toisen oma; outo, tuntematon’, vierastadavierastaa’ | ve verazvieras, toisen oma; tuntematon, outo’, verastadavierastaa, arastella’ | va vē̮razvieras, outo; kestivieras’, vē̮rezisvieraisilla’ | vi võõrasvieras, tuntematon, outo; vierailija, kestivieras’, võõrastadavierastaa, ujostella’, võõruselvieraisilla’ | li vērəz, L vīrəzvieras, outo’, vē̮rbə, L vīrgəvieraantua’.
Johd. sanasta vieri1 (ks. tätä). — Sm, osaksi ka > lpN vieres (U Lu In Ko Kld) ’vieras, outo; syrjäinen; ei sukulainen’.
Lähdekirjallisuus:
  • Lindahl & Öhrling 1780 LL 542 (sm ~ lpR)
  • Ganander 1787 NFL 3 312 (+ vi)
  • Lönnrot 1854 Enare 260 (+ lpN In)
  • Ahlqvist 1859 Anteckn 112 (+ ve)
  • A. O. (Ahlqvist) Mehiläinen 1861 139 (johd. sanasta vieri)
  • Qvigstad 1881 Beiträge 115 (sm ~ lp)
  • Thomsen 1890 BFB 42 (+ li)
  • Setälä 1890–91 ÄH 244 (+ ka va)
  • Wiklund 1912 MO 5 225 (sm < germ, vrt. goot wērs ’tosi’)
  • Setälä 1912–13 FUF 13 471 (ei < germ, vaan ← vieri)
  • Karsten 1944 FmS 10 600–01 (< germ, jossa merk. myös ’ystävällinen’)
  • E. Itkonen Vir 1945 179 (ei < germ, vaan ← vieri)
  • E. Itkonen 1960 LpChr 177 (lp < sm)
  • SKES 1978 1725–26 (+ ink ly; lp < sm ka)
  • Häkkinen 1987 ES 374

SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat

Etymologiadata:imsm:vëëras/th

EVE:n sana-artikkeli

EVE:vieras

Keskustelu

Kirjoitan tännekin näkemykseni sanan vieras etymologiasta, jonka hiljattain esitin eräässä ei-julkisessa keskustelussa. Sanaa on pidetty substantiivin vieri johdoksena, mutta oletettu johtoprosessi (e-vartaloinen substantiivi > -As- : -AhA-vartaloinen adjektiivi/substantiivi) vaikuttaa omituiselta. Tällaiselle ei oikein löydy kiistattomia rinnakkaistapauksia, ja etymologia vaikuttaa minusta aika epäuskottavalta, kun ei oletettu semanttinen kehityskään ole kovin läpinäkyvä.

Pikaisen lähteiden tarkastamisen perusteella näyttäisi siltä, ettei tätä johdosetymologiaa koskaan ole edes kunnolla perusteltu. Erkki Itkonen (Onko kantasuomessa ollut keskivokaaleja; Virittäjä 49: 179) toteaa, että vieras on "varmasti" johdos sanasta vieri, ja sanan alkumerkitys olisi siis ollut "vieressä, sivussa oleva, sivullinen". Itkonen myös viittaa Setälään (FUF 13: 471), joka ei myöskään esitä etymologialle mitään kunnollista perustelua; Setälä esittää mukamas rinnakkaistapauksena viron sanan, jolla ei kuitenkaan ole merkitystä 'vieras': kõrvatse-mees 'peigmehe abiline pulmas; isamees' (merkitys siteerattu EMS:n mukaan) < kõrv 'vieri'. Tällä esimerkillä ei voi uskottavasti perustella oletusta aivan toisenlaisesta merkityksenkehityksestä 'vieressä, sivussa oleva, sivullinen' > 'vieras'. Johtosuhteelle Itkonen taas esittää rinnakkaistapauksena adjektiivin kielas 'valheellinen, petollinen', joka on tulkittu kieli-sanan johdokseksi. Tämäkin perustelu ontuu aika pahasti: eihän yhtä oletetusta epäsäännöllisestä johtosuhteesta oikein voi perustella toisella vastaavalla oletuksella, etenkään kun kumpikaan väitetyistä johdoksista ei ole semanttisestikaan täysin läpinäkyvä. Pikemminkin kielas (sekä sen verbijohdos kielastaa 'valehdella, pettää') on lainattu saamesta, koska itämerensuomessa sen levikki on kapeahko (suunnilleen Peräpohja-Savo-karjala-vepsä), kun saamessa taas *kielēs 'valhe; valheellinen' ja *kielēstē- 'valehdella' esiintyvät kautta koko kielialueen (vrt. esim. pohjoissaamen gielis, gielistit). Mistä sana sitten saameen tulee onkin hämärämpää, koska ei (pohjois)saamessakaan johtosuhde gielis 'valhe; valheellinen' < giella 'kieli' ole yhtään sen säännöllisempi kuin itämerensuomessa.

Yritin haeskella muita rinnakkaistapauksia kuvatunkaltaiselle johtosuhteelle, mutten oikein löytänyt mitään varteenotettavaa (sen paremmin suomesta kuin pohjoissaamestakaan). Ainoat huomaamani samankaltaiset sanaparit olivat varsi ~ varras sekä hirvi ~ hirvas, mutta näissä ei taidakaan olla kyse itämerensuomen sisällä muodostetuista johdoksista, vaan erillisistä balttilaisista lainoista.

Sanalle vieras on LÄGLOS:ssa tarjolla kaksikin mahdollista germaanista lainaetymologiaa, joihin en oikein osaa ottaa kantaa. Ne vaikuttavat semanttisesti melko kaukaa haetuilta, mutta ehkä ne silti ovat punnitsemisen arvoisia, kun johdosetymologia näyttää lähemmässä tarkastelussa perusteettomalta, vaikka onkin kai melko yleisesti hyväksytty. --Ante Aikio (keskustelu) 5. tammikuuta 2023 kello 17.40 (EET)