Etymologiadata talk:imsm:hukta/KBL

Tällä sivulla ei nyt mainita Koivulehdon esittämää kantairanilaista lähtömuotoa ollenkaan: avestan sana mainitaan, samoin kantaindoarjan rekonstruktio, mutta kantairanin rekonstruktiota (pitäisi muuten olla *tsuxta-; nyt tutkimushistoriasivulla, jossa rekonstruktio kyllä mainitaan, on muoto *tsukta-, joka voi tietysti perustua alkuperäislähteen rekonstruktioon). Jos iranilaista etymologiaa pidetään parempana kuin balttilaista (ja näin ilman muuta onkin), olisi hyvä mainita myös tarkka lähtömuoto.

Avestan sanan pitäisi myös olla .suxta-, siis tuo on vartalo eikä mikään nominatiivi tms. --Sholopainen (keskustelu) 7. maaliskuuta 2020 kello 01.27 (EET)

Ja vielä lisään, että olisi hyvä mainita sanan olevan juuri iranilainen eikä mikä tahansa arjalainen laina, koska arjalaiset lainat eivät tunnetusti muodosta mitään yhtä, ajallisesti yhtenäistä kerrostumaa, eikä mikä tahansa arjalainen lähtömuoto tässä tapauksessa kelpaa.

Olisiko syytä myös mainita mordvan ja itämerensuomen sanojen epäsäännöllinen vokaalivastaavuus? Tämähän on lainan ikäämisen kannalta aika merkittävä seikka. --Sholopainen (keskustelu) 7. maaliskuuta 2020 kello 01.29 (EET)

Kiitos kommenteista, tein nyt niitten pohjalta tarpeelliset muutokset tekstiin. --Sjunttila (keskustelu) 24. maaliskuuta 2020 kello 22.03 (EET)

Olisikohan tässä nyt kuitenkin syytä harkita balttilaisetymologiaa uudelleen, jos tosiaan Sampsan (Holopainen 2019: 264) mukaan tämä olisi ainoa iranilainen laina, jossa kir ts- → ur š-?--Sjunttila (keskustelu) 28. huhtikuuta 2021 kello 22.08 (EEST)

Viime FUF:n artikkelissani ehdotin alaviitteessä, että hankalaksi osoittautuneen reitityksen kir. *ts → kur. *č > ksm. *š sijaan voisi harkita hieman myöhempää, germaanilainojen tapaista reititystä kir. *ts > skyytti…alaani tms. *s → ksm. *š, ehkä suppean vokaalin etisessä asemassa. Selvä rinnakkaisuus olisi ainakin *hüvä ~ iir. *ćiwa-. Myöhempi ajoitus sopisi myös esitettyjen mordvan vastineiden erillislainautumiseen. Tietysti suhde ieur. *ḱ ~ ksm. *š normaalisti viittaisi balttiin, mutta hankalalta kuulostaa jos kummallakaan sanalla ei ole sopivia vastineita siellä; iir. verbijuurella √ćawk- ei edes ylipäänsä ole vastineita muualla indoeuroopassa. --J. Pystynen (lähetä viesti) 28. huhtikuuta 2021 kello 22.47 (EEST)

Kuulostaa lupaavalta. En ole ennättänyt vielä lukea artikkeliasi tai muutakaan vuonna 2020 ilmestynyttä. Lisäilen tänne nyt vuosien 2018–19 julkaisuja, joihin sain lisättyä viitteet viime vuonna omaan tietokantaani. Olen sinne kerännyt tiedot kaikista balttilaisperäisinä pidetyistä sanoista, joten vasta nyt pääsen referoimaan viitattujen lähteitten sisältöä tänne. Palaan aiheeseen lähiviikkoina.--Sjunttila (keskustelu) 29. huhtikuuta 2021 kello 00.30 (EEST)