Etymologiadata talk:imsm:herneh/KBL

Asia ei kai heiluta lainaetymologiaa pääkohdiltaan, mutta tässä ja toisinaan muuallakin esiintyvästä viron es-vartaloisen asun ja liivin as-vartaloisen asun suhteesta olisi joskus hyvä saada erikoistutkimus. Tutkimuskirjallisuudessa tuntuu esiintyvän tällaisissa tapauksissa melko systemaattinen mutta huonosti perusteltu tai edes tiedostettu oletus, että pohjoisitämerensuomen edustama vartalotyyppi olisi aina alkuperäisin. --J. Pystynen (lähetä viesti) 23. helmikuuta 2020 kello 12.18 (EET)

Aivan, etenkin kun suomessa es-tyyppiin kuuluvat vain mies, ies, äes, kirves ja sees. Todennäköisesti taivutusluokka on joskus ollut isompi. H-alkuisissa balttilaislainoissa pidetyissä sanoissa -eh ~ -es-vaihtelua esiintyy kuitenkin vain sanoissa *heldeh ja *herneh, eli aineisto ei vielä riitä päätelmien tekemiseen.--Sjunttila (keskustelu) 24. maaliskuuta 2020 kello 01.29 (EET)

On helppo havaita että aineistoa voisi laajentaa moneen suuntaan: ihan nykysuomen omien todisteiden nojalla voisi ehdottaa rinnakkaisuuksien aine ~ aines ja eine ~ eines viittaavan aiempiin *-es : *-ehe-vartaloihin; murteissa esim. kärmes tunnetaan laajemminkin kuin vain Etelä-Pohjanmaalta (SMS ei asua erikseen erittele, mutta esimerkeissä se esiintyy Urjalasta, Parkanosta ja Kymistä); lähisukukielten nojalla YSuS:n mukaan selvä tapaus on ainakin *toorës (> tuore). --J. Pystynen (lähetä viesti) 24. maaliskuuta 2020 kello 09.45 (EET)