Etymologiadata:imsm:toorës
*toorës
Vastineet:
- Suomi: tuore
- Karjala: tuores
- Vepsä: toreh
- Vatja: toorõ
- Pohjoisviro: toores
- Eteläviro: tooras
- Liivi: tūorõz
mksm. *toorës (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
tuore (Agr toore; yl.) ’frisch’, yhd. uunituore, tuorejuusto, tuoremehu, johd. tuoreus; tuorehtua, tuorestua ’kostua, pehmetä’
~ ink tōre ’raaka (ruoka, liha, kala, leipä)’, tōrekas ’puolikypsä’ | ka tuoreh, tuores ’tuore; raaka; kostea; verevä, vetreä’, tuorestuo ’kostua’ | ly tuorez ’tuore; raaka, kypsymätön; kostea’ | ve torez id. | va tōre̮(h) ’tuore, kostea (esim. heinä)’ | vi toores ’raaka, kypsyttämätön; karkea, sivistymätön; tuore, vihanta, kostea’ | li tūorəz ’raaka, vihreä; kostea’
~ ink tōre ’raaka (ruoka, liha, kala, leipä)’, tōrekas ’puolikypsä’ | ka tuoreh, tuores ’tuore; raaka; kostea; verevä, vetreä’, tuorestuo ’kostua’ | ly tuorez ’tuore; raaka, kypsymätön; kostea’ | ve torez id. | va tōre̮(h) ’tuore, kostea (esim. heinä)’ | vi toores ’raaka, kypsyttämätön; karkea, sivistymätön; tuore, vihanta, kostea’ | li tūorəz ’raaka, vihreä; kostea’
mahd. < baltt *dōra, vrt. liett. dorà (s.) ’jk hyvä, käyttökelpoinen’, dõras ’hyvä, kelvollinen’.
Lähdekirjallisuus:
- Ganander 1787 NFL 3 189 (sm ~ vi)
- Ahlqvist 1859 Anteckn 108 (+ ve)
- Fábián 1861 MNyszet 6 46 (sm ~ unk nyers ’tuore, raaka’)
- MUSz 1873–81 414 (sm tuore, nuori ~ unk nyers ym.)
- VW 1 1874 128 (+ li)
- Setälä 1890–91 ÄH 313 (+ ka)
- Saareste 1924 LVEM 264
- Ruoppila 1955 ÄyrämÄH 87 (+ ly)
- Turunen 1959 ISÄH 141 (+ ink)
- SKES 1975 1409–10 (+ va)
- Liukkonen 1999 SUST 235 144–45 (< baltt)