Arjalaisperäinen
| Lähde, s. |
M |
S |
E |
L |
Väite |
Argumentit
|
| Setälä 1908 FUF: 79
|
+ |
|
|
|
= udm вож 'vihreä; raaka, kypsymätön; viha', ko веж 'vihreä (kasvi); vaalea (tukka); pureva (pakkanen); kateus; (murt.) viha' ← ar, vrt. mia viṣá- 'myrkky, myrkyllinen', [m]av viša- 'myrkky'
|
|
| Jacobsohn 1922: 26–9
|
+ |
+ |
+ |
|
Tarkennus: (⇒ vihanta, viherä) = ers ожо 'keltainen', pe < ksgr *viša ← ar > mia av
|
Merkitykset 'myrkky' ja 'viha' yhdistyvät myös unk sanassa mérëg, joka ← oss marg 'myrkky'. Lähtömuoto ~ [kr] ἰός 'myrkky', lat vīrus 'myrkky' ⇒ viridis 'vihreä; kukoistava', vireō 'vihannoin, viheriöin, olen voimissani'; ie vastineet osoittavat jo kantasanan ar lähtömuodon yhdeksi merkitykseksi 'vihreä'
|
| Hakulinen 1950 SUST: 189–95
|
|
x |
x |
x
|
Tarkennus: (⇒ vihanta, viherä) = ers, ma ужар, L ыжар 'vihreä', pe ← ar > mia av, vrt. lat
|
Vanhin sgr merkitys 'vihreä', josta > 'karvas' > yhtäältä 'myrkky, myrkyllinen' ja toisaalta > 'viha'
|
| Katz 1970: 148
|
|
- |
|
|
Vastaan
|
Merkitys 'myrkky' vain itämerensuomessa
|
| Joki 1973: 346–7
|
|
+ |
+ |
|
Tarkennus: (⇒ vihanta, viherä) = ers ma pe < ksm–pe *viša- ← ar > mia av, pehlevin wiš 'myrkky, sappi', vrt. lat
|
Vanhin sgr merkitys 'myrkky, myrkynvärinen, myrkyllisen makuinen', josta > 'vihreä' ja 'karvas'
|
| Koski 1983: 103–7
|
|
+ |
+ |
x
|
Tarkennus: (⇒ vihanta, viherä) = ers pe, (⇒) ma < ksm–pe *viša 'myrkkyneste' ← ar *viša 'myrkkyneste'
|
Kantasanan vanhin merkitys 'myrkkyneste', josta jo ims–pe > 'orgaaninen neste; kosteus': alkuaan väri on ollut pragmaattispohjainen saattopiirre, sillä erilaisten eritteiden, luonnonnesteiden (myös sapen) melko yleinen väri on vihreänkeltainen, kellanvihreä t. vihreä.
|
| Rédei 1986: 63–4
|
|
+ |
+ |
|
Tarkennus: (⇒ vihanta, viherä) = ers ma pe < ksm–pe *wiša- ← ar > mia av, pehlevi
|
|
| Parpola 1999 BkFnf: 201–2
|
|
|
+ |
|
Tarkennus: viha 'myrkky' < ksm–pe *wiša ← kar t. kir *viša- > mia, av; ≠ viha, vihata
|
Lähtömuoto < kie *wis-ó- (> tokA wäs B wase 'myrkky') ~ *wīs-ó- > kr lat, miir fī 'myrkky' ⇐ *wis- ~ *wīs- (⇒ av vīš)
|
| EWTsch 2013: s.v. užar
|
x |
+ |
|
|
Puolesta
|
Md ja ma pyöreä takavokaali ksm *i:n säännöllinen vastine takavokaalisissa sanoissa. {Ks. marin merkityksenkehityksestä]
|
| Holopainen 2019: 309–10
|
+ |
+ |
+ |
|
Tarkennus: viha 'myrkky' = ers, (⇒ kma *ŭžar >) ma, (kpe *vež >) pe < kur *wiša ← kar / kir *wiš- > mia mav pehlevi; ? = viha, vihata
|
|
| Aikio 2025 FUF: 19–21
|
x |
x |
+ |
|
Tarkennus: viha 'myrkky' (? = viha, vihata = ?ma murt. užeδam 'vihaan', udm вож 'viha', ko веж 'pureva (pakkanen); kateus), (murt.) viha' < kur *wiša ← kar *wiša- > mia av; ≠ ims ers ma pe värinnimitykset ⇒ vihanta, viherä
|
[Ks. mahdollisen ma vastineen äänne-, muoto- ja merkitysyhteyksistä;] Merkityksenkehitykselle 'myrkky' > 'myrkynvärinen' > 'vihreä' ei selviä paralleeleja; [Ks. rinnakkaisia merkityskehityksiä 'myrkky' > 'viha';] vaikka 'myrkky'- ja 'viha'-sanat olisivat erilähtöisiä, niiden homonymian on täytynyt johtaa kansanetymologiseen yhdistymiseen
|
Arjalaisperäinen
| Lähde, s. |
M |
S |
E |
L |
Väite |
Argumentit
|
| Katz 1970: 147–8
|
+ |
|
+ |
+
|
← ar, vrt. mia dviṣ 'vihamielisyys, viha, vastenmielisyys', vav daibiš[-], mav tbiš[- 'loukata']
|
|
| Parpola 1999 BkFnf: 201–2
|
|
|
+ |
|
Tarkennus: ~ vihata < ksgr *viš- ← kar *dviš- > mia dviṣ- 'vihata', dviṣ, dveṣa- 'viha', av daibišenti 'vihaavat, vihoittelevat'; ≠ viha 'myrkky'
|
Lähtömuoto ⇐ [ar] *dbis- 'kahdesti, kahtia', vrt. sa
|
| Holopainen 2019: 310
|
x |
+ |
|
|
Tarkennus: < kur *wiša joko = viha 'myrkky' t. ← kar *dwaiš- > mia vav (myös daibišwat) mav (myös dwiš-)
|
Ar *dw- > ur w- mahdollinen, vaikka vailla paralleeleja. Lähtömuoto < kie *dweis-
|
| Aikio 2025 FUF: 19–21
|
x |
x |
+ |
|
Tarkennus: viha, vihata = ?ma murt. užeδam 'vihaan', udm вож 'viha', ko веж 'pureva (pakkanen); kateus), (murt.) viha' < kur *wiša ← kar *wiša- > mia av; ? = viha 'myrkky'; ≠ ims ers ma pe värinnimitykset ⇒ vihanta, viherä
|
[Ks. mahdollisen ma vastineen äänne-, muoto- ja merkitysyhteyksistä; ks. rinnakkaisia merkityskehityksiä 'myrkky' > 'viha';] vaikka sanat 'myrkky' ja 'viha' olisivat erilähtöisiä, niiden homonymian on täytynyt johtaa kansanetymologiseen yhdistymiseen
|
Käsittelemätön etymologia: (Katz 2003: 148–9) ← vkar akk. *twíša > mia tvíṣ(i)- 'kiihtymys'
