Johdos
| Lähde, s. |
M |
S |
E |
L |
Väite |
Argumentit
|
| Ahlqvist 1871: 82–3
|
|
|
|
|
~ viherä ⇐ viha 'väkevä neste, sappi, myrkky'
|
|
| Jacobsohn 1922: 26–9
|
+ |
+ |
+ |
|
Tarkennus: ~ viherä ⇐ viha = ers ожо 'keltainen', udm вож 'vihreä; raaka, kypsymätön', ko веж 'vihreä (kasvi)' ← ar mm. 'vihreä' > mia viṣá- 'myrkky, myrkyllinen' , av viš(a)- 'myrkky', vrt. lat vīrus 'myrkky' ⇒ viridis 'vihreä; kukoistava', vireō 'vihannoin, viheriöin, olen voimissani'
|
Ie vastineet osoittavat jo kantasanan ar lähtömuodon yhdeksi merkitykseksi 'vihreä'
|
| Hakulinen 1950 SUST: 189–95
|
|
x |
x |
x
|
Tarkennus: ~ viherä ⇐ viha = ers, ma ужар, L ыжар 'vihreä', pe ← ar > mia av, vrt. lat
|
Kantasanan vanhin sgr merkitys 'vihreä', josta > 'karvas' > yhtäältä 'myrkky, myrkyllinen' ja toisaalta > 'viha'
|
| Joki 1973: 346–7
|
|
+ |
+ |
|
Tarkennus: ~ viherä ⇐ viha = ers ma pe < ksm–pe *viša- ← ar > mia av, vrt. lat
|
Kantasanan vanhin sgr merkitys 'myrkky, myrkynvärinen, myrkyllisen makuinen', josta > 'vihreä' ja 'karvas'
|
| Koski 1983: 103–7
|
|
+ |
+ |
x
|
Tarkennus: ~ viherä (?ksm jälkeisiä) possess. johdoksia ⇐ viha = ers pe, erillisjohdoksena ⇒ ma < ksm–pe *viša 'myrkkyneste' ← ar *viša 'myrkkyneste'
|
Kantasanan vanhin merkitys 'myrkkyneste', josta jo ims–pe > 'orgaaninen neste; kosteus': alkuaan väri on ollut pragmaattispohjainen saattopiirre, sillä erilaisten eritteiden, luonnonnesteiden (myös sapen) melko yleinen väri on vihreänkeltainen, kellanvihreä t. vihreä.
|
| Koivulehto 2001 StOr: 374
|
|
|
x |
|
Puolesta (vasta-argumentein)
|
Johdin -ntA käytössä nominikantaisena vain sanoista isäntä, emäntä, vihanta sekä paikannimistä ja eräiden sanojen murrevarianteista
|
| Katz 2003: 89
|
|
|
|
|
Tarkennus: ⇐ ksm–pe *wīša (⇒ ma; > pe) ← vkar *wišɔ́m > mia av
|
|
| Aikio 2025 FUF: 19–21
|
|
- |
|
|
Vastaan
|
Merkityksenkehitykselle 'myrkky' > 'myrkynvärinen' > 'vihreä' ei selviä paralleeleja
|
Arjalaisperäinen*
| Lähde, s. |
M |
S |
E |
L |
Väite |
Argumentit
|
| Aikio 2025 FUF: 10–12, 19–21
|
+ |
|
x |
|
~ viherä ? ⇐ kur *wiša 'vihreä' (> ers ожо 'keltainen', (kma *ŭž-ar >) ma užar ужар, L ə̑žar ыжар 'vihreä', udm вож 'vihreä; raaka, kypsymätön', ko веж 'vihreä (kasvi)', haS wăstǝ 'vihreä, raaka') ← ar *wiš-, vrt. lat viridis 'vihreä; kukoistava', vireō 'vihannoin, viheriöin, olen voimissani', ?msk vísir 'itu', ?lt vaĩsius 'hedelmä', veĩsti 'kantaa hedelmää', vìsti 'lisääntyä' < kie *wis-
|
Kur *i_a > kmns *a, kha *a (: *i̮) sanojen iho, ilma, kiro, nila, vitoa ja viha(nta) vastineissa. Jos kar kielessä on ollut ie sanueen vastine, siinä on edustunut RUKI-muutos *s > *š[; ks. hantin äänne-edustuksista]
|
*Ei ole luokiteltu johdosetymologiaksi, koska oletettu kantasana ei ole säilynyt kantasuomeen
