Etymologiadata:imsm:veli

From Sanat

*veli

Vastineet:

mksm. *veli < kksm. *welji < vksm. *weljǝ (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

veli (Agr; yl.) ’Bruder’, veljä (Agr; Kymenl kaakkmurt., paik. lounmurt.) id., johd. veljes: veljekset (Agr), veljellinen (Agr), veljeillä, vello (demin.; osin KarjKann Ink) ’veli’ (ks. erikseen veikka1)
~ ink veli, veljä, velloiveli’, veljekset, veljäkset | ka veljiveli; ystävä hyvä, veikkonen (puhuteltaessa)’, veljes: veljekset | ly veĺveli’, veĺĺeksedveljekset’ | ve veĺĺveli’, veĺĺesedveljekset’ | va velliveli’ | vi murt. veliid.; morsiamen veli häissä’, (Wied) veljaveli’, veljes: veljeksed | li veʾĺveli
= lp vielˈljâveli’. Ieur lainaoriginaaleja on esitetty sekä germ (germ *svelijō-, vrt. mn svilar (mon.) ’langokset’) että baltt taholta (*veljē, vrt. liett vėljė̃vainajan sielu’); etenkin jälkimmäinen on merk:n puolesta epätodennäköinen.
Lähdekirjallisuus:
  • Scheffer 1673 Lapponia 179 (sm ~ lp)
  • Ganander 1787 NFL 3 297 (sm ~ vi welli)
  • Porthan 1789 OS 4 141 (sm vi lp)
  • Ahlqvist 1856 WotGr 160 (+ va, vi wend ’veli’)
  • Ahlqvist 1859 Anteckn 111 (+ ve)
  • Hunfalvy 1866 NyK 5 393 (+ unk vel)
  • Ahlqvist 1871 KO 187 (+ li)
  • Saareste 1924 LVEM 124 (+ ka)
  • Nirvi 1952 Suomi 106:1 91–92 (+ ly), 97–100
  • TESz 3 1976 1110 (sm tuskin ~ unk vel)
  • SKES 1978 1691
  • Rédei 1979 NyK 79 204–05
  • UEW 1988 567–68 (sm vi lp ? ~ unk)
  • Koivulehto 1993 LingU 29 34 (< germ)
  • Liukkonen 1999 SUST 235 152–54 (< baltt)

SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat

Etymologiadata:imsm:veli/th

EVE:n sana-artikkeli

EVE:

Keskustelu

Rekonstruoisin pikemmin *velji, kun muutosta *ji > i ei näy tarvittavan kuin suomeen (viron asu voi olla kehittymää loppuheittoisesta välivaiheesta *velj, vrt. esim. *marja > *marj > mari). Ei toki olisi mahdotonta sekään että erinäisten kielten ľľ jne. onkin peräisin taivutusvartalosta. --J. Pystynen (lähetä viesti) 7. helmikuuta 2021 kello 00.01 (EET)