Etymologiadata:imsm:veli

*veli

Vastineet:

• Suomi: veli
• Karjala: velji
• Vepsä: vel’l’
• Vatja: velli
• Pohjoisviro: veli
• Eteläviro: veli
• Liivi: ve’ļ

mksm. *veli < kksm. *welji < vksm. *weljǝ (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

veli (Agr; yl.) ’Bruder’, veljä (Agr; Kymenl kaakkmurt., paik. lounmurt.) id., johd. veljes: veljekset (Agr), veljellinen (Agr), veljeillä, vello (demin.; osin KarjKann Ink) ’veli’ (ks. erikseen veikka¹)
~ ink veli, veljä, velloi ’veli’, veljekset, veljäkset | ka velji ’veli; ystävä hyvä, veikkonen (puhuteltaessa)’, veljes: veljekset | ly veĺ ’veli’, veĺĺeksed ’veljekset’ | ve veĺĺ ’veli’, veĺĺesed ’veljekset’ | va velli ’veli’ | vi murt. veli ’id.; morsiamen veli häissä’, (Wied) velja ’veli’, veljes: veljeksed | li veʾĺ ’veli’

= lp vielˈljâ ’veli’. Ieur lainaoriginaaleja on esitetty sekä germ (germ *svelijō-, vrt. mn svilar (mon.) ’langokset’) että baltt taholta (*veljē, vrt. liett vėljė̃ ’vainajan sielu’); etenkin jälkimmäinen on merk:n puolesta epätodennäköinen.

Lähdekirjallisuus:

• Scheffer 1673 Lapponia 179 (sm ~ lp)
• Ganander 1787 NFL 3 297 (sm ~ vi welli)
• Porthan 1789 OS 4 141 (sm vi lp)
• Ahlqvist 1856 WotGr 160 (+ va, vi wend ’veli’)
• Ahlqvist 1859 Anteckn 111 (+ ve)
• Hunfalvy 1866 NyK 5 393 (+ unk vel)
• Ahlqvist 1871 KO 187 (+ li)
• Saareste 1924 LVEM 124 (+ ka)
• Nirvi 1952 Suomi 106:1 91–92 (+ ly), 97–100
• TESz 3 1976 1110 (sm tuskin ~ unk vel)
• SKES 1978 1691
• Rédei 1979 NyK 79 204–05
• UEW 1988 567–68 (sm vi lp ? ~ unk)
• Koivulehto 1993 LingU 29 34 (< germ)
• Liukkonen 1999 SUST 235 152–54 (< baltt)

[veli Álgu-tietokannassa]

EVE:n sana-artikkeli

EVE:veli

Keskustelu

Rekonstruoisin pikemmin *velji, kun muutosta *ji > i ei näy tarvittavan kuin suomeen (viron asu voi olla kehittymää loppuheittoisesta välivaiheesta *velj, vrt. esim. *marja > *marj > mari). Ei toki olisi mahdotonta sekään että erinäisten kielten ľľ jne. onkin peräisin taivutusvartalosta. --J. Pystynen (lähetä viesti) 7. helmikuuta 2021 kello 00.01 (EET)