Etymologiadata:imsm:uhka

Sanatista

*uhka

Vastineet:

mksm. *uhka (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

uhka (Gan 1787; kirjak.) ’(drohende) Gefahr, Bedrohung; Risiko; Trotz’, murt. myös ’aikomus (paik. itämurt.); oikein, kovin (paik. PSm)’, uhalla (adess.; et. savmurt.) ’kiusalla, uhmaten, tahallaan; kovin, todella’, johd. uhata (Agr; eri tahoilla murt.) merk. murt. (laajalti ISm, paik. Pohjanm) myös ’luvata, aikoa’, uhkailla, uhitella, uhkaus (Agr), yhd. uhkarohkea, uhkasakko (RWL 1759)
~ ink uhkayllytys’, uhata (prs. uhkān) ’uhata’, uhittāyllyttää’ | ka uhkauhka; (adv.) ylen, kovin’, uhata (prs. uhkoan) ’uhata, uhkailla’ | va (Tsv) uhkukilpailu’ | vi murt. uhal (adess.) ’kiusalla’, uhka-uhata’ (mahd. < sm; sm myös > lpN ukkedit (Lu In) ’uhata’).
Samaa, alk. deskr. sanuetta kuin s.v. uhkea, uhku ja uho main. sanat.
Lähdekirjallisuus:
  • Qvigstad 1881 Beiträge 113 (lp < sm ukkaan (sic; mahd. painovirhe))
  • Hakulinen 1933 StF 1:2 42–64 (sm ~ ka va vi; laajasti koko pesyeestä)
  • SKES 1975 1513–14

SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat

Germaanisperäinen
Lähde, s. M S E L Väite Argumentit
Koivulehto 2016 SUST: 461 + + ksm *uhka ← sk *ugga- > mn uggr ’ahdistus, pelko’ Substituutiolle *-hk--h- on rinnakkaistapauksia (sk *-gg- sekundaari). Semanttinen paralleeli englannin ug ’pelko’ (← sk) > ugsome ’pelottava, uhkaava’.

EVE:n sana-artikkeli

EVE:uhka

Keskustelu

Uhon perintöetymologia

Mainitsen tämän tässä, kun itse pääsana ei levikkinsä nojalla YSuS:n ole päässyt mutta toisaalta esiintyy tämän SSA-kommenteissa. Eli suomen fennougristiikassa lienee toistaiseksi jäänyt aika vähälle huomiolle Anna Dybon ja Julia Normanskajan teos 2010 Лексика природого окружения в уральских языках, jossa perataan reilun 300 sivun verran uralilaisten kielten sää-, kasvi- ja eläinnimistöä. Seassa on paljon uusia tai täydennettyjä etymologioita, suurin osa kyllä äänteellisesti aika löysiä tai muutoin epäilyttäviä, mutta osa silti lupaavia. Eräs muodollisesti moitteeton on esitetty sm. uho-sanalle: tulisi kannasta kur. (sm-perm.) *uš- ja vastineita olisivat myös udmurtin yš- 'tuntea kylmää', yškyd 'viileä', komin yšjödly- 'jäätää'. (Paremmin mahdollisesti: *ukšV-, koska soinnillisia tapauksia ei esiinny.) Nämä KESK yhdistää mariin jossa on kuitenkin ylimääräinen *j-, *jükše- 'jäähtyä' yms. (UEW:n mukaan = jäähtyä). Mitään kummoista ims. vastineiden analyysia ei ole, mutta jos tällainen vanha 'jäätää' tms. -verbi tosiaan olisi, siitä kai tulisivat uhon lisäksi sitten, ainakin osin, myös uhkea ja uhku joilla on myös vastaavia kylmän viiman, veden nousun ym. merkityksiä. (Sen sijaan itse uhka näyttää pysyttelevän abstraktimmissa merkityskentissä, eli olisi kai edelleen eri sana.)

Samaan yhteyteen esitetään vielä myös mordvan *ušəŋ 'ulkoa' ja ilmeisesti tavoitellaan koko sanuetta (*ušə 'laita, ulkoreuna tms.', *ušəsə 'ulos' jne.) mutta tämä ei kyllä näytä muodoltaan eikä merkitykseltään ollenkaan hyvältä.

--J. Pystynen (lähetä viesti) 10. marraskuuta 2022 kello 15.25 (EET)