Etymologiadata:imsm:tora
*tora
Vastineet:
mksm. *tora < kksm. *tora < vksm. *tora (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
~ ink torrūa ’torua’ | ka tora ’riita, tappelu; taistelu, (mon.) sota’, torata ’riidellä, torata, tapella; vikuroida, äksyillä (hevonen)’ | ly tora ’tappelu’, torata ’tapella’ | ve tora ’tappelu; riita’, torata ’tapella; riidellä’ | va (Kukk) torrua, (Tsv) torua ’torua, nuhdella’ (< ink) | vi tõra (Wied myös tõru, toru, turu) ’riita; meteli’, tõre ’ärtyisä’, tore ’komea; kopea, karski (Wied)’, tõrelda (murt. myös torelda) ’torua, nuhdella; riidellä’
- Lindahl & Öhrling 1780 LL 514 (sm ~ lp)
- Ahrens 1843 GrEhstn 130 (+ vi)
- Lindström Suomi 1852 96 (+ md)
- Fábián 1856 MNyszet 1 302 (+ unk)
- Ahlqvist 1859 Anteckn 108 (+ ve)
- Budenz 1867 NyK 6 420 (+ tšer)
- MUSz 1873–81 257
- Halász 1893 NyK 23 265 (+ sam)
- Ojansuu 1916 SKTT 45 (+ ka)
- Paasonen 1917 Beiträge 51–52 (sm ~ md)
- FUV 1955 63 (sm ~ lp md tšer ? unk sam)
- MSzFE 1967 134
- TESz 1 1967 663
- SKES 1975 1348–50 (+ ly va; sm ~ lp doarro md, ? tšer sam; tähän mahd. myös lp doares ’poikittainen’ md ja tšer vastineineen)
- FUV2 1977 80
- Sammallahti 1979 FUF 43 37 (sgr ~ sam)
- Janhunen 1981 SUSA 77:9 8 (sm-perm ~ sam)
- EEW 1982–83 3414–15 (vanhojen ja uusien ims onomat. sanojen välinen suhde hämärtynyt), 3240, 3242–43
- Keresztes 1986 MdKons 2 172 (sm ~ md ? tšer)
- UEW 1988 531 (sm ~ md tšer sam, ? unk)
- Sammallahti 1988 UrLang 540 (sgr ~ sam)
- EWUng 1993 274 (sm ~ md tšer unk sam; yhteenkuuluvuus sanojen onomat. luonteen johdosta epävarma)
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Fábián 1856: 302 | = unk dorgál 'torua, nuhdella' | |||||
| Budenz 1867 NyK: 420 | = saa[L] doarrot 'sotia, tapella, taistella; puskea', doarro 'sota; taistelu, tappelu; skandaali, kohu', ers тюремс, mkš t́uŕəms 'tapella, taistella' maL torle- 'moittia, nuhdella', unk | |||||
| Halász 1893 NyK: 265 | + | + | = saa unk, nen taroʔ- 'tapella, painia', en taru-, ngan tora- 'painia' | |||
| Wichmann 1911 FUF: 232–3 | + | = saaP doarrut, Ki туаррэ 'tapella, taistella; puskea', doarru 'tappelu, taistelu, kamppailu', Ki туарр 'sota; taistelu, tappelu', md, ma, ko дурскыны 'motkottaa, marista, purnata' | ||||
| NES 2004: s.v. tora, torua | Tarkennus < kur *torз | |||||
| EWTsch 2013: s.v. torlem | - | Tarkennus: = saa ?md ?unk sam < kur *torз; ma ei tähän | Ma sana tunnetaan vain kielellisesti epäluotettavasta UT:n v. 1824 käännöksestä; sen -l- ← tšuv | |||
| Živlov 2014 ВЯР: 138 | - | Tarkennus: = saa (< ksaa *toarō) md sam < kur *tora | Oletettu ma vastine perustuu kirjoitusvirheeseen [ks. tarkemmin] | |||
| Aikio 2015 SUSA: 62 | Tarkennus: = saa ?md (ellei md = torjua), sam (< ksam *tåro) < kur *tora | Md vastine ongelmallinen palataalisen ŕ:n takia |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Hakulinen 1948 Vir: 207–8 | + | onom. ~ torista, torata, torua' | ||||
| UEW 1988: s.v. torз | + | Tarkennus: = saaL doarrot, P doarrut, T toarra- 'sotia, tapella, taistella; puskea', L doarro, P doarru, Ki туарр, T toarra- 'sota; taistelu, tappelu; skandaali, kohu', ers тюремс, mkš t́uŕəms 'tapella, taistella', maL torle- 'moittia, nuhdella', ?unk dorgál 'torua, nuhdella', nen taroʔ- 'tapella, painia', en taru- 'painia', ngan tora- 'painia', mat toro- 'painia' < kur onom. *torз | ||||
| Koponen 2001 Vir: 122 | + | + | Tarkennus: onom. ~ torista, torottaa, kenties jo kur leksikaalistumana ⇐ √tor- ⇒ ksm–vo *tora(k)s(e) > saa[P] doares- 'poikittainen' | Sm uha, rähä, nuha, rämä ja tora ovat onom. juurten uh(ise)-, räh(ise)-, nuh(ise)-, räm(ise)- ja tor(ise)- A-vartaloita; tämäntyyppiset motivaatiomerkitykseltään onomatopoieettiset sanat voivat olla paitsi nuoria ja vakiintumattomia myös ikivanhoja ja ammoin leksikaalistuneita. Johdoksen *tora(k)s(e) merkitys kehittynyt 'riidellä, torista' > 'kamppailla' > 'vastustella, tehdä tenää' > 'asettua poikkiteloin'. | ||
| Koivulehto 2001 FUF: 60 | - | Vastaan | Ikivanhana sanana ei voi liittyä nuoreen onom. verbiin torista | |||
| Kulonen 2010: 212–14 | + | + | + | Tarkennus: ~ torjua ⇐ #tori- > (j-aineksinen) md; ⇒ saa (U-johdos, paitsi Ko-T), ma (l-frekventatiivi t. kontinuatiivi), ko (sk-johdos) дурскыны 'motkottaa, marista, purnata', unk (⇒ g-johdos t. vartalontäydennys ⇒ l-kontinuatiivi), sam [ks. tarkemmin]; ? | Kielensisäinen onomatopoieesi l. nuori deskriptiivisanasto nojaa olennaisesti ikivanhoihin äänteellisiin konventioihin. Ur sanueeseen kuuluu enimmäkseen tunnetuilla aineksilla johdettuja verbejä ja substantiiveja, ja vastineiden enemmistön perusteella sanueen primääri funktio on verbaalinen, joten on luontevaa olettaa fonesteemi #tori-, johon liittyvä semanttinen mielikuva on (äänekäs?) tappelu, sättiminen ja kampoihin paneminen; tästä nuorena deskr. sanana myös ⇒ tora, jonka ims levikki rajoittuu pohjoiseen. | |
| Koponen 2013 FUM: 131–3, 140 | + | + | Tarkennus: onom. ⇐ √tor- (josta ⇒ kur nomini t. verbi *tora(-) t. *toro(-)) ⇒ torista, torata; ⇒ *torVkka(s) > torakka 'vihainen' = saaE dåarohke(s) 'sotilas', L doarek 'vastahankainen'; ⇒ *toraksi > toras 'jääpuikko' = saa[P] doares- 'poikittainen'; ⇒ torottaa ? = saa[P?] doarotit 'haastaa riitaa[?]' | [ks. johdoksia ja paralleeleja √tar-juuresta] |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Holopainen 2019: 282–5 | x | - | = saaP doarrut 'tapella, taistella; puskea' (< ksaa *doaro-), ?ers тюремс, ?mkš t́uŕəms 'tapella, taistella', (l-johdos ⇒) maL torle- 'moittia, nuhdella', (gál-johdos ⇒) unk dorgál 'torua, nuhdella', nen taroʔ- 'tapella, painia', mat toro- 'painia' ← kar *tr̥H-át-i- > mia tárati 'pääsee läpi, selviytyy, voittaa (vaikeudet)' (~ tirati 'tuo läpi') ~ av titarat 'tunkeutui, hyökkäsi' ⇐ √tari- < kie *terh2 | Substituutio ar *ar → ur *or yleinen; md ŕ:n palataalisuus voinee olla analogista. Etymologia semanttisesti ongelmallinen; kur *t- > unk *d- mahdollinen [ks. tarkemmin] | ||
| AABLUS 2022: 36, 38–9 | x | - | Tarkennus: = saa, sam (? < ksam *tarə-j- ← kar) | Ma vastine hylättävä tšuvassilaisperäisen johtimen ja suppean levikin takia, unkarin vastine rakenteensa vuoksi; substituutiota ar *r̥ → ur *ar tukee *krHa → kur *kara- 'kaivaa'. |
Hylätty etymologia: ← kar *dhāráya, vrt. AABLUS 2022: 47 av. 15.
EVE:n sana-artikkeli
Siirretty keskustelu sivulta Etymologiadata talk:imsm:tora/th:
Kantauralin sanuetta *tora- edustaa Aikion (2015) mukaan itämerensuomen *tora- (suomen tora, torata jne.), pohjoissaamen doarru- vastineineen sekä samojedin *tåro- (> mm. tundranenetsin taro- 'painia'). Aiemmassa tutkimuksessa tähän on yhdistetty myös mordvan E t’uŕems, M t’uŕəms 'taistella', marin torle- ‘rügen, schelten’ ja unkarin dorgál 'rügen, tadeln, schelten, zurechtweisen'. Aikio pitää mahdollisena lainautumista arjalaisesta *dhar-sanueesta (mint dhāráyati ‘maintains’), ja mainitsee myös komin verbin dorji̮- 'puolustaa, suojella' olevan mahdollinen rinnakkaislaina samasta sanueesta.
Itse väitöskirjassani esitän toista etymologiaa, siis lainautumista arjalaisen *tarH-sanueen jostain muodosta (mint tárati ym.). Merkitys 'voittaa, selvitä'. Aikionkaan etymologiaa en kuitenkaan tyrmää täysin.
Jälkimmäistä rinnastusta esittää indouralilaisella alkusukutasolla Hansen (2011). Olin tästä tietämätön, kun väitöskirjani valmistui, siksi siellä ei ole viitettä (tänne tutkimushistoriasivulle kyllä tulee aikanaan).
Onko teillä näkemystä näistä kilpailevista etymologioista? Semanttisesti kai molemmat ovat mahdollisia.
Indoeurooppalaisten verbien lainaamisessa on se huono puoli, että lähtömuotoja löytyy vähän liikaa, ja erityisesti arjalaislainoissa melkein mikä tahansa ablaut-aste vokaaleineen tuottaa halutun lopputuloksen. Vaikea siis aukottomasti todistaa etymologioita oikeiksi.
Itse mainitsen myös mahdollisuuden, että yllä mainitut mordvan sanat voisivat olla rinnakkaisia lainoja jommastakummasta arjalaisesta sanasta, mutten käsittele asiaa väitöskirjassa sen tarkemmin. Onko teillä tästä näkemystä? Myös marin sanan voisi kai selittää halutessaan samoin. --Sholopainen (keskustelu) 21. huhtikuuta 2020 kello 22.41 (EEST)
- Ihan totta että indoiranilaisetymologioihin on hankala saada kovin paljoa lisävarmuutta. Vyyhtiä ehkä saisi parhaiten avattua uralilaisten sanojen morfologiaa tarkastelemalla: mordvan palatalisaatio ei voi olla mielivaltainen, mutta selvää ei ole sekään, olisiko sen rinnastaminen ims. *torju-sanueeseen juuri parempi idea. Nykyisellä tietämyksellä näiden kahden tulisi olla ainakin itämerensuomessa ja saamessa eri sanueita, mutta ehkäpä jokin silta niidenkin välille olisi mahdollista rakentaa. Kolmas vaihtoehto on, että mordvan liudennus on samaa lähtöä kuin vanhojen *ə-vartaloisten verbien (tyyppi olla ~ uľoms), joka viittaisi lähinnä esimuodotoon *torə- (ja vaatisi sitten myös jotain nykyään tuntematonta morfologiaa sen yhdistämiseksi *tora-verbeihin).
- Sen verran toteaisin että dorgál ei voi kuulua samaan yhteyteen kuin muut, en pidä esitettyjä unkarin d-alkuisten sanojen perintöetymologioita ylipäänsä uskottavina, ja tässäkinhän ongelmaksi tulee että se viittaisi lähinnä jonkinlaiseen muutoin täysin edustumattomaan **tur-kantaan. --J. Pystynen (lähetä viesti) 22. huhtikuuta 2020 kello 15.15 (EEST)
- Joo, en minäkään tätä unkarin sanan yhdistämistä näihin pidä kovin hyvänä ajatuksena (vaikka väitöskirjassa näköjään asian vähän hölmösti muotoilenkin).
- Jos mordvan sanan johtaisi asusta *torə-, voisi sitä periaatteessa ajatella rinnakkaislainaksi, joka on omaksuttu eri vartalotyyppiin. Tätä on sitten taas vaikea todistaa mitenkään, varsinkaan kun mitään yksiselitteistä lähtömuotoa ei ole tarjolla. --Sholopainen (keskustelu) 22. huhtikuuta 2020 kello 16.21 (EEST)
Marin vastine
Bereczkin ja Živlovin mukaan länsimarin torle- ei ole ollenkaan luotettava muoto. Mielenkiintoisesti Marilais-suomalaisessa sanakirjassa on samanasuinen торлаш, -эм merkityksissä 'siirtyä sivuun, väistyä; irtautua, lähteä, loitota; olla ristiriidassa; sivuuttaa, ohittaa, ajaa ohi; mennä harallensa'. Voisiko tämä kuitenkin kuulua tora-sanueeseen? Ainakin 'olla ristiriidassa' ja 'mennä harallensa' asettuvat 'riidoin olemisen' merkityskentän laidalle. --Sjunttila (keskustelu) 9. toukokuuta 2026 kello 15.04 (EEST)