Etymologiadata:imsm:torju-

*torju-

Vastineet:

• Suomi: torjua
• Karjala:
• Vepsä:
• Vatja:
• Pohjoisviro: tõrjuma
• Eteläviro: T?
• Liivi:

mksm. *torju- < kksm. *torju- < vksm. *torjǝ̑-w- (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

torjua (Agr; LounSm, paik. PEHäme) ’estää tulemasta lähelle, häätää pois; (kirjak. myös) olla suostumatta, kieltää / nicht herankommen lassen, verscheuchen; (schriftspr. auch) nicht einwilligen, verweigern’, murt. (paik. lounmurt. LUus) myös ’paimentaa’
~ vi tõrjuda ’torjua’

? = lpN doarˈjot (Pi Lu In Ko Kld) ’tukea’ | ? mdE tuŕems, t́uŕems, M t́uŕəms ’taistella, tapella’. — Md sanat on yhdistetty myös sanaan tora (ks. tätä); myös sm-vi torju- mahd. ~ tora.

Lähdekirjallisuus:

• Ganander 1787 NFL 3 164a (sm ~ vi)
• Wiklund 1896 SUST 10 213 (+ lp)
• SKES 1975 1352 (? md)
• UEW 1988 799 (? md)
• T. Itkonen 1997 FUF 54 257 (md varauksitta)

[torjua Álgu-tietokannassa]

EVE:n sana-artikkeli

EVE:torjua