Etymologiadata:imsm:tarna

*tarna

Vastineet:

• Suomi: ta(a)rna
• Karjala:
• Vepsä:
• Vatja:
• Pohjoisviro: tarn
• Eteläviro: tarn
• Liivi:

mksm. *tarna < kksm. *tarna < vksm. *tarna (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

taarna (Gan 1787; VarsSm KPohjanm), (harv.) tarna (JuslP) ’Cladium mariscus (kirjak.); sara (Carex); (suomailla kasvava) luonnonheinä; (Lönnr 1860 myös) kastikka (Calamagrostis) / Segge; (im Moor wachsendes) Gras; Reitgras’, taarnikko (paik. KPohjanm) ’saraikko’
~ vi tarn (g. -a) ’sara (Carex); kaisla (Scirpus); pitkä, karhea, teräväreunainen (luhta)heinä; menneenvuotinen ruoho, jäältä niitettävä, lammikoissa t. soilla kasvava ruoho’

= votj turi̮m, turi̮n ’ruoho, kasvi, heinä’ | syrj turun id. (> ostjP tŏrən ’ruoho’; syrj t. ostj > vog torən ’heinä, ruoho’; ostj > samJr tonr ’ruoho’)

< (k-)arj t. (k-)ir, vrt. m-int tŕ̥ṇa- ’ruoho, kasvi; olki, korsi’, saka tarra- ’ruoho’, npers tarrag ’vihannes’ (= goot þaúrnus, mys dorn, ns Dorn ’oka’).

Lähdekirjallisuus:

• Diefenbach 1851 VWGoth 2 698 (s.v. goot thaurnus: sm vi ~ mm. m-int saks)
• VW 1 1874 137 (+ votj syrj)
• Setälä 1926 SmSuku 1 143 (sm ~ votj syrj < m-int; vanh. arj tunnusmerkkejä)
• *Setälä 1928 UJ 8 305 (+ ostj < syrj (jo Ahlqvist))
• Jacobsohn 1933 SUST 67 142 (joko < esi- t. k-arj t. < k-ir)
• Toivonen 1952 SUSA 56 24 (k-arj t. arj)
• FUV 1955 138 (< arj)
• E. Itkonen 1968 SKK 22 (< (k-)arj)
• SKES 1969 1188 (< arj (ir); ostj > samJr)
• Joki 1973 SUST 151 325 (< arj)
• Collinder 1974 JuhlakGüntert 365 (osoittaa ieur-ural tai jopa nostr alkusukulaisuutta?)
• M. Korhonen 1984 Juuret 59 (sgr t. ural kantakielen sanoja)
• Rédei 1986 SbÖAW 468 60 (< k-arj t. k-ir)
• UEW 1988 792
• Sammallahti 1988 UrLang 554

[taarna Álgu-tietokannassa]

SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat

Arjalaisperäinen

Lähde, s.	M	S	E	L	Väite	Argumentit
Setälä 1926 kok: 143					= udm турын, ko турун 'ruoho; heinä; kasvi' ← ar, vrt. mia tŕ̥na- 'ruoho, yrtti, olki, korsi'
Setälä 1928 UngJB: 305–6	+	+	+	+	Puolesta	Substituutio ar *r̥ → ims ar pe ur säännöllinen [ks. paralleeleja]. Lähtömuoto = msk þorn, mksl тьрɴъ 'oka'
Jacobsohn 1933 SUST: 142–3	x				Tarkennus = pe ← kar t. kir	Kar *r̥ säilyi kir aikaan
Toivonen 1952 SUSA: 24	+		+		Tarkennus = pe < ksgr *tarna ← ar, vrt. mia
Katz 2003: 248					Tarkennus: < *tărná (~ *tṓrna > pe) ← vkar *tŕ̥nɔm > mia, khotanin ttarra‧ 'yrtti, ruoho'
Holopainen 2019: 273–4	+	x	+		Tarkennus: = kpe *turi̮n < kur/ksm–pe *tarna / *ti̮rna ← kar/kir *tŕ̥na- > khotani, kpers tarrag 'ruoholaukka'	Ims-pe äännesuhteet säännölliset; lähtömuodon puolesta kur *tarna ja *ti̮rna molemmat odotuksenmukaisia; lainautumisajankohta t. sanapaino on voinut ratkaista ar *r̥:n substituution [ks. tarkemmin]; keski-ir kielissä *rn > rr, osseetissa ei vastineita. Ie vastineista vain arjalaisilla on 'ruohon' merkitys; lainaaminen saattaa liittyä ar paimentolaiskulttuurin vaikutukseen [ks. paralleelia]. Lähtömuoto < kie *tr̥-no- > kge *þurna (> msk), sl

Slaavilaisperäinen

Lähde, s.	M	S	E	L	Väite	Argumentit
Viitso 1990 symp: 143–4		+	+		← ksl *dr̥nŭ > misl дьрɴъ, tšek drn 'mätäs', ven дёрн 'nurmi; (nurmi)'turve'	Useimmat taarnat muodostavat mättään
Vaba 2022 KjK: 1120		+			Puolesta (vrt. myös pl darń 'nurmi; (nurmi)'turve')	Vi murteissa merkityksiä 'kova (ei vetinen) maa' ja 'vetinen maa'

EVE:n sana-artikkeli

EVE:taarna