Etymologiadata:imsm:puutu-

*puutu-

Vastineet:

• Suomi: puutua
• Karjala:
• Vepsä:
• Vatja:
• Pohjoisviro:
• Eteläviro:
• Liivi: pūdõ

mksm. *puutu- (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

puutua (yl. et. hämmurt. EPohjanm), puuttua (vanh. kirjak. esim. JAFrosterus 1787; Satak KPPohjanm Kain Peräp) ’jäykistyä; turtua, tulla tunnottomaksi / fest, steif werden; gefühllos werden, einschlafen (Arm, Bein u. ä.)’, puuntua (Raam 1642; Schr 1637 puundumus; VarsSm LUus) ’turtua’, *puudus: puuduksissa (länsimurt.) ’turtana’, puuduttaa (paik. länsimurt.) ’tehdä kovaksi, turraksi; tehdä puudutusaineella tunnottomaksi (uud.)’
~ li pūdə ’turtua’.

Johd. s:sta puu (ks. tätä); myös s.v. puuttua² main. ka sanat kuulunevat ositt. alk. tähän yhteyteen, ja sanueet ovat muutenkin selvästi vaikuttaneet toisiinsa.

Lähdekirjallisuus:

• Lönnrot 1880 SRS 2 291 (puuntua ← puu)
• Kettunen 1938 LivW 320 (sm ~ li; johd. puu sanasta)
• SKES 1962 668
Lisää kirjallisuutta ks. s.v. puuttua²

[puutua Álgu-tietokannassa]

EVE:n sana-artikkeli

EVE:puutua