Etymologiadata:imsm:puu
*puu
Vastineet:
mksm. *puu < kksm. *puwi < vksm. *puγǝ̑ (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
puu (Agr; yl.) ’Baum, Holz’, johd. puinen, puiseva (JuslP, Gan 1787), puusto (merk. alk. ’suuri määrä puita’), puisto (Lilius 1723), puistikko (Poppius 1815), puihisto (Lönnr 1880) alk. ’metsikkö’; ks. erikseen puida, puite, puittaa, puukko, puutua sekä punkki; yl. yhd:ssa, esim. puuseppä (Raam 1642; ? < vi puusepp id.; sm käännöslainana > nr murt. Sm träsmed id.), puujalka, puukenkä, puutarha (Agr pwtarhat; käännöslaina ruots s:sta trädgård ’puutarha’), puutarhuri (1847), puuvilla (ks. pumpuli), puuperuna ’omena’ (ks. peruna), sukupuu, luumupuu
~ ink pū ’puu; puuaines; ruumisarkku’, pūkas ’puinen’, puin ’id.; tynnyri’ | ka puu ’puu; puuaines; halko’, puine ’puinen; saavi, tynnyri’, puukas ’runsaspuinen; paksusta puusta tehty’ | ly pū ’puu’, puińe, pūhīne ’puinen’ | ve pu ’puu’, puińe ’puinen’ | va pū | vi puu ’puu’, puine ’puinen; puutunut; puiseva’, puit (g. puidu) ’puumateriaali’, puistu ’metsikkö’ | li pū ’puu; puuaines’, pūi, pūli ’puinen’
~ ink pū ’puu; puuaines; ruumisarkku’, pūkas ’puinen’, puin ’id.; tynnyri’ | ka puu ’puu; puuaines; halko’, puine ’puinen; saavi, tynnyri’, puukas ’runsaspuinen; paksusta puusta tehty’ | ly pū ’puu’, puińe, pūhīne ’puinen’ | ve pu ’puu’, puińe ’puinen’ | va pū | vi puu ’puu’, puine ’puinen; puutunut; puiseva’, puit (g. puidu) ’puumateriaali’, puistu ’metsikkö’ | li pū ’puu; puuaines’, pūi, pūli ’puinen’
= tšer pu ’puu; polttopuu; puuaines’ | votj pu id. | syrj pu id. | vog yhd:oissa E -pā: sɛ̮ĺt́-pā ’lehmus’, L -pə: wuĺ-pə ’sembramänty’ | unk fa ’puu; puuaines’ || samJr ṕā ’puu; puuaines; keppi, halko’ | Jn fe, fǟ, pǟ ’puu’ | T fā id. | slk pō id. | Km pa ’puu; metsä’ | Kb pa ’puu’ | M cha ’metsä’ | Taigi hä | Krg chy id.
Lähdekirjallisuus:
- Strahlenberg 1730 NOstT liite (sm ~ unk)
- Fischer 1747 VocSib 72 (sm ~ tšer votj syrj unk sam)
- Moller 1756 Beskr 158 (~ ieur)
- Sajnovics 1770 DemH 113, 126 (+ ka)
- Schlözer 1771 AllgGesch 297 (+ tšer votj samKm slk)
- Ganander 1787 NFL 2 427–27a (+ vi)
- Sjögren 1821 GS 1 29 (syrj)
- Lindström Suomi 1852 76 (+ samJr T)
- Ahlqvist 1856 WotGr 146 (+ va)
- Hunfalvy 1858 MNyszet 3 264 (+ samJn)
- Ahlqvist 1859 Anteckn 100 (+ ve)
- Budenz 1867 NyK 6 449 (+ li)
- MUSz 1873–81 71, 480–81, 605
- Munkácsi 1900 Nyr 29 105 (+ vog)
- Setälä 1915 SUSA 30:5 41 (+ samKb M)
- Tunkelo Vir 1915 15–18 (s:sta puutarha)
- Ojansuu 1916 SKTT 115, 174, 175 (puuseppä < vi, puistikko < vi pui(e)stik)
- Paasonen 1917 Beiträge 94 (+ samTaigi)
- K. Donner 1920 SUST 49 152–53 (+ samKrg)
- Rapola Vir 1939 16 (puisto, puistikko omap.)
- Turunen 1946 SUST 89 178 (+ ly)
- E. Itkonen 1949–51 FUF 30 1
- FUV 1955 53
- SKES 1962 664
- Collinder 1967 Sprache 13 187 (ural ~ sanskr kr)
- MSzFE 1967 171
- Collinder 1970 Sprache 16 175
- Janhunen 1981 SUSA 77:9 44
- Häkkinen 1987 ES 244
- UEW 1988 410–11
- Sammallahti 1988 UrLang 539
- Koivulehto 1991 SbÖAW 566 56–59 (ural < ieur)
- EWUng 1993 347
- Anttila 1993 FUF 51 239
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
Mészáros 2000 NéNy 244: johdettu vastine on myös mordvan yhdyssanoissa 'metsää' merkitsevä e -pulo, m -pula (ja ≠ pulo, pula 'häntä, letti').