Etymologiadata:imsm:pullas
*pullas
Vastineet:
- Suomi: pullea←
- Karjala: pullakka←
- Vepsä: pullištuda←
- Vatja:
- Pohjoisviro: pullas
- Eteläviro:
- Liivi:
mksm. *pullas < kksm. *pulnas < vksm. *pulna-s (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
pullea (Lönnr 1880; joks. yl., ei Verml Ink) ’rund, voll, dick’, pullakka (Gan 1787; paik. itämurt.), pullukka, pulleva id., pullo ’alaspäin kaareva (suksi, jalas; PSm sekä PKarj PSavo KSm pohjoisosat)’, pullollaan (rinn. pullillaan), pulloposki (laajalti murt.), pullottaa, pullistaa (Agr), pullistella, pullistua (Agr; yl., myös Verml Ink)
~ ink pullillā ’pullollaan’ | ka pullakka ’pullea; pullistunut’, pullallah ’pullollaan, turvoksissa’, pullottoa ’pullottaa; törröttää, olla mutrussa (suu)’, pullistoa ’pullistaa, turvottaa’, pullistuo ’pullistua, turvota; suuttua’ | vi murt. pullakas ’iso ja paksu (mies)’, pullas ’täyteläinen, pullea’.
~ ink pullillā ’pullollaan’ | ka pullakka ’pullea; pullistunut’, pullallah ’pullollaan, turvoksissa’, pullottoa ’pullottaa; törröttää, olla mutrussa (suu)’, pullistoa ’pullistaa, turvottaa’, pullistuo ’pullistua, turvota; suuttua’ | vi murt. pullakas ’iso ja paksu (mies)’, pullas ’täyteläinen, pullea’.
Deskr. sanoja, vrt. pulkka4, pullo2. Samantapaisia sanoja on myös lp:ssa, jossa ne voivat ositt. olla < sm: lpN bullâs, bulˈlai ’pullottava, paksu; pulleautareinen (poro)’, bulˈle ’paise; pulleautareinen poro’, N bulˈlat (In) ’pullottaa’.
Lähdekirjallisuus:
- T. I. Itkonen 1928 SUST 58 37 (sm ~ lp)
- Saareste 1953 Suomi 106:3 25 (sm ~ vi)
- SKES 1962 635 (+ ka; deskr.)
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Aikio 2006 SUSA: 18–19 | + | + | imsm = saaP boldni < *polnē [Pekka Sammallahti] |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Aikio 2006 SUSA: 18–19 | + | + | imsm ~ saa ← esigerm *fulna- ’täysi’, > isl fullur, en, no full jne. | |||
| LÄGLOS III 2012: 77–78 | Puolesta (← vkgerm *fulna-z) |