Etymologiadata:imsm:pola
*pola
Vastineet:
mksm. *pola (J.P.)
SSA:n sana-artikkeli
pola1 ’kalanpyydyksen merkkikoho t. -puu (Gan 1787; PSatak PHäme KSm, paik. Savo KPohjanm); kohossa t. pohjaan lyödyssä seipäässä kiinni oleva syöttikoukku, haukionki, polakoukku (paik. Savo) / Holzfloß eines Fischereigeräts; an einem Floß od. an einem in den Grund gerammten Pfahl befestigter Haken mit Köder, Hechtangel, -haken’, rinn. polo (JuslP, Gan; Savo PKarj KSm ja ymp.) ’polakoukku; kalanpyydyksen merkkipuu’, paik. myös pölö, polu id.
~ ka polo(i) ’pitkänsiiman merkkikoho; koukkupyydys, polakoukku’, pölö(i) ’puukapula, palikka; (pitkänsiiman) koho; penis’ | ly polo ’palikka, jolla rahkeen pää estetään luistamasta’, poloińe ’(esim. turkissa) napin asemesta käytetty puinen nappula’ (ims polo > lpN boallo (Lu In Ko T) ’nappi’, Lu lab´tjē-pållō ’ohjaksessa oleva puu- t. sarvinappi, jolla ohjas kiinnitetään riimuun’, josta puolestaan > sm pola, polasin (paik. PSm), ka polo(i) ’poron vetohihnan päässä oleva kapula’; sm > nr murt. Sm påla(krōk) ’polakoukku’)
~ ka polo(i) ’pitkänsiiman merkkikoho; koukkupyydys, polakoukku’, pölö(i) ’puukapula, palikka; (pitkänsiiman) koho; penis’ | ly polo ’palikka, jolla rahkeen pää estetään luistamasta’, poloińe ’(esim. turkissa) napin asemesta käytetty puinen nappula’ (ims polo > lpN boallo (Lu In Ko T) ’nappi’, Lu lab´tjē-pållō ’ohjaksessa oleva puu- t. sarvinappi, jolla ohjas kiinnitetään riimuun’, josta puolestaan > sm pola, polasin (paik. PSm), ka polo(i) ’poron vetohihnan päässä oleva kapula’; sm > nr murt. Sm påla(krōk) ’polakoukku’)
? = mdE pulo, M pula ’häntä; varsi; hiuspalmikko’ (semantt. syistä epätodennäköinen vastine). — Sanoille on myös esitetty ieur etymologia, sama kuin sanalle puoli (ks. tätä), mutta kyseessä olisivat nuoremmat lainat (? < baltt); ellei sitten sm < lp *pola ’lohko = puolikas; kapula’ < ieur *(s)polu-. — Voi kuitenkin olla myös deskr. alkuperää, vrt. pullo2.
Lähdekirjallisuus:
- Paasonen 1909 MdChr 116 (sm polo, -a ? ~ md)
- Mägiste 1928 Demin 157 (+ ka)
- Wessman 1954 FmS 15–16 114 (sm > nr murt. Sm)
- SKES 1962 594 (+ ly; ? md; ims > lp)
- Rédei 1982 NyK 84 226 (md ei tähän)
- Koivulehto 1987 JuhlakSteinitz 202–04 (< ieur)
- UEW 1988 393