Etymologiadata:imsm:përku
*përku
Vastineet:
mksm. *përku (J.P.)
SSA:n sana-artikkeli
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
EVE:n sana-artikkeli
Keskustelu
Etelä- ja pohjoisviron sanat ovat nyt mukana kahdessa imsm-tietueessa: tämän përkoi-sivun lisäksi on myös *përku→. Jos näitä eteläisiä sanoja päädytään pitämään rinnakkaislainoina, täytynee YSuS:n përku-sanuetta muokata, jotteivät samat sanat jää kahteen tietueeseen pyörimään. Tai jos yhteenkuuluvuus perkele ~ põrgu hyväksytään, voi tämän toisen sivun poistaa. Varmaan asia tarkentuu Santerin hankkeen etenemisen myötä, mutta täytyy jossain vaiheessa huolehtia siitä, ettei kaksi päällekkäistä mutta ristiriitaista tietuetta jää tänne pyörimään.
Kiinnostavaa tämänhetkisissä tietueissa on jälkitavun labiaalivokaalin ero. *përku tietysti sopii oletetun lainaoriginaalin yhteen hyvin. Ei kai tälle --oi-päätteiselle rekonstruktiolle ole sinänsä muita perusteita kuin se, että etelä- ja pohjoisviron -u voi palautua tähänkin? --Sholopainen (keskustelu) 15. lokakuuta 2020 kello 18.09 (EEST)
- Huh, en nyt jälkikäteen käsitä ollenkaan mistä olen tämän *oi-rekonstruktion keksinyt, ja eteläviroonhan se itse asiassa ei sovi lainkaan (vrt. *rep-oi > rebo, *taloi > talo). Siirrän tämän *-u:hun samantien. --J. Pystynen (lähetä viesti) 17. lokakuuta 2020 kello 22.03 (EEST)
- Ohimennen ihmettelen myös, miksi loppuvokaali on tässä säilynyt, odottaisi kai loppuheittoa asuun **põrg : põrgu-? --J. Pystynen (lähetä viesti) 17. lokakuuta 2020 kello 22.06 (EEST)
- Kiinnostava huomio. Olisikohan hyviä rinnakkaistapauksia, joissa olisi vastaava säilyminen? Ei nyt pikaisella mietitmisellä ja lähteiden selailulla tule mieleen. --Sholopainen (keskustelu) 18. lokakuuta 2020 kello 15.55 (EEST)
- Ja vielä sellainen juttu, että nyt on sekä *përku→ että *përku. Onko tosiaan tarkoitus, että on kaksi eri sanuetta? Nämä viron ja eteläviron sanat ovat siis molemmissa mukana. --Sholopainen (keskustelu) 18. lokakuuta 2020 kello 16.00 (EEST)
- Tämä tietue tulee Santerin aineistosta, joten ainakin hänellä ilmeisesti on jotain argumentteja pitää tätä perkeleistä erillisenä, mutta tästä tosiaan tarvittaisiin lisäkeskustelua. --J. Pystynen (lähetä viesti) 18. lokakuuta 2020 kello 16.03 (EEST)
- Ja vielä sellainen juttu, että nyt on sekä *përku→ että *përku. Onko tosiaan tarkoitus, että on kaksi eri sanuetta? Nämä viron ja eteläviron sanat ovat siis molemmissa mukana. --Sholopainen (keskustelu) 18. lokakuuta 2020 kello 16.00 (EEST)
- Kiinnostava huomio. Olisikohan hyviä rinnakkaistapauksia, joissa olisi vastaava säilyminen? Ei nyt pikaisella mietitmisellä ja lähteiden selailulla tule mieleen. --Sholopainen (keskustelu) 18. lokakuuta 2020 kello 15.55 (EEST)
- Ohimennen ihmettelen myös, miksi loppuvokaali on tässä säilynyt, odottaisi kai loppuheittoa asuun **põrg : põrgu-? --J. Pystynen (lähetä viesti) 17. lokakuuta 2020 kello 22.06 (EEST)
- Veikkaisin, että tuo -o(i):llinen rekonstruktio olisi tullut siitä, että Vanapärase võru murde sõnaraamatussa hakusanana on `põrgo (ja vastaavat esimerkit Setosta; Vastseliinan esimerkissä on -u). Võro–eesti/Eesti–võro-sanakirjoissa muotona on `põrgu. Pitäisi ehkä tarkistaa, perustuuko tuo normitus johonkin säännölliseen murrevariaatioon vai ei (eteläviron jälkitavun o ~ u -suhteet ovat kiemuraiset). Toisen tavun vokaalin heittymättömyys sekä vartalon astevaihteluttomuus viittaavat siihen, että sana palautuu kolmitavuiseen lähtömuotoon sekä etelä- että pohjoisvirossa. --Juha Kuokkala (keskustelu) 27. lokakuuta 2020 kello 03.08 (EET)
- Kettusen mukaan (EKÄH 1962: 160) Räpinän seudulla ja pohjoissetossa on tapahtunut pidentymäasteisen vartalon jäljessä supistumatavun u > o, ü > ö, mikä periaatteessa voisi sopia tuohon seton põrgo-asuun. Nuo VVMS:n esiintymät ovat kuitenkin eteläisestä setosta, enkä pikaisesti löytänyt sanakirjan muista artikkeleista viitteitä kyseisestä muutoksesta tässä murteessa. Laajemmat murretiedot sanasta olisivat hyödyksi; harmi että viron murresanakirjaa on valmiina vasta pe:hen asti. --Juha Kuokkala (keskustelu) 27. lokakuuta 2020 kello 04.33 (EET)
- Veikkaisin, että tuo -o(i):llinen rekonstruktio olisi tullut siitä, että Vanapärase võru murde sõnaraamatussa hakusanana on `põrgo (ja vastaavat esimerkit Setosta; Vastseliinan esimerkissä on -u). Võro–eesti/Eesti–võro-sanakirjoissa muotona on `põrgu. Pitäisi ehkä tarkistaa, perustuuko tuo normitus johonkin säännölliseen murrevariaatioon vai ei (eteläviron jälkitavun o ~ u -suhteet ovat kiemuraiset). Toisen tavun vokaalin heittymättömyys sekä vartalon astevaihteluttomuus viittaavat siihen, että sana palautuu kolmitavuiseen lähtömuotoon sekä etelä- että pohjoisvirossa. --Juha Kuokkala (keskustelu) 27. lokakuuta 2020 kello 03.08 (EET)