Etymologiadata:imsm:odotta-
*odotta-
Vastineet:
- Suomi: odottaa
- Karjala: vuottoa
- Vepsä: vottatada⇐
- Vatja: ootõlla⇐
- Pohjoisviro: ootama
- Eteläviro: u̬u̬tma
- Liivi: vȯ’dlõ⇐
mksm. *odotta- < kksm. *woto-kta- < vksm. *woča-w- (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
odottaa (Agr; yl.), uottaa (ESavo EKarj KarjKann), vuottaa (Laat- ja PKarj, paik. PSavo) ’warten’, odotella, odotus
~ ink ōtella ’odotella’ | ka vuottoa ’odottaa; toivoa’, vuotella ’odotella’, vuotto, vuotos ’odotus’ | ly vuottada ’odottaa’ (< au), vuottelda ’odotella’ | ve vottatada ’odottaa’ | va ōte̮lla ’odotella, odottaa’ | vi oodata ’odottaa’, ootus ’odotus, toive’ | li v(u)oʾdlə ’odottaa’
~ ink ōtella ’odotella’ | ka vuottoa ’odottaa; toivoa’, vuotella ’odotella’, vuotto, vuotos ’odotus’ | ly vuottada ’odottaa’ (< au), vuottelda ’odotella’ | ve vottatada ’odottaa’ | va ōte̮lla ’odotella, odottaa’ | vi oodata ’odottaa’, ootus ’odotus, toive’ | li v(u)oʾdlə ’odottaa’
= lpR (LÖ) ådsotet (Pi) ’odottaa’ | mdE utšoms, M utšə̑ms id. | tšerL wə̑tšem, I wut́śem id. || ? slk ātti̮-, aatša- ’vartioida, pitää silmällä’.
Voi olla alkuaan lähtöisin samasta ural nominiverbivartalosta *voča- kuin ota ja otava (ks. näitä); varhaisin merk. olisi ollut tällöin ’puolustaa, vartioida’, josta ’valvoa’ ja edelleen ’odotella’.
Lähdekirjallisuus:
- Ganander 1787 NFL 2 281 (sm ~ vi)
- Castrén Suomi 1845 178 (sm ~ sam atjem)
- Lindström Suomi 1852 66 (+ lpR md)
- Ahlqvist 1856 WotGr 141 (vuotella ~ va)
- Mustakallio Vir 1883 44 (+ ka)
- Thomsen 1890 BFB 66 (+ li)
- Setälä 1902–03 FUF 2 228 (+ tšer)
- Paasonen 1917 Beiträge 114–15
- Turunen 1950 SUST 99 3 (+ ly < au)
- FUV 1955 43–44 (+ lpPi)
- SKES 1958 419 (+ ve ? sam; ~ otava), 442–43
- Ruoppila 1967 KalKansank 64–65 (vuottaa)
- Häkkinen 1987 ES 207
- UEW 1988 334
Etymologiadata:imsm:odotta-/th