Etymologiadata:imsm:mehi
*mehi
Vastineet:
mksm. *mehi (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
mehi (: mehen t. mehin; Gan 1787; paik. KaakkSm) ’mehu, neste, mahla; hunaja, mesi / Saft, Flüssigkeit, Baumsaft; Honig’, johd. mehevä (Jusl 1745), mehu (As 1729; yl.), mehukas; mehiä, mehittää, mehtää ’vuotaa, tihkua’
~ ink mehetöin ’voimaton; mehuton’, mehtǟ ’vuotaa, tihkua (astia)’ | ka mehi (g. mehen) ’kosteus, märkyys; sade; mehu, mahla; eräs rukiissa esiintyvä tauti’, mehestyö, mehetä ’kostua, tulla kosteaksi’, mehevä ’mehukas’, mehteä ’suotaa, päästää (vettä) lävitseen’, mehtyö ’kostua, mehustua, mehevöityä’, mehuo, mehuta ’tihkua, valua; vuotaa, suotaa’ | ly mehi (g. mehen) ’kosteus; kostea’, meheu ’nihkeä, märkä, mehevä (maa)’ | viE (Wied) mehi (g. mehi) ’hunaja, mesi’. Sm ja vi taholla harvinaisena tavattava merk. ’hunaja, mesi’ on ehkä mesi ja mehiläinen sanojen vaikutusta.
~ ink mehetöin ’voimaton; mehuton’, mehtǟ ’vuotaa, tihkua (astia)’ | ka mehi (g. mehen) ’kosteus, märkyys; sade; mehu, mahla; eräs rukiissa esiintyvä tauti’, mehestyö, mehetä ’kostua, tulla kosteaksi’, mehevä ’mehukas’, mehteä ’suotaa, päästää (vettä) lävitseen’, mehtyö ’kostua, mehustua, mehevöityä’, mehuo, mehuta ’tihkua, valua; vuotaa, suotaa’ | ly mehi (g. mehen) ’kosteus; kostea’, meheu ’nihkeä, märkä, mehevä (maa)’ | viE (Wied) mehi (g. mehi) ’hunaja, mesi’. Sm ja vi taholla harvinaisena tavattava merk. ’hunaja, mesi’ on ehkä mesi ja mehiläinen sanojen vaikutusta.
Lähdekirjallisuus:
- Anderson 1893 Wandl 4 (sm ~ vi)
- SKES 1958 338 (+ ka ly)
- EEW 1982–83 1523