Johdos
| Lähde, s. |
M |
S |
E |
L |
Väite |
Argumentit
|
| Diefenbach 1851: II 6
|
|
|
+ |
|
? ⇐ sm murt. matia 'mataa'
|
go maþa 'mato', mysa mado, kas holl made, meng maða, msk maðkr 'toukka, mato' ~ ru mott, sa Motte meng moððe 'koi' ym. ge epäsäännöllisten vokaalisuhteittensa takia ? ← ims
|
| Thomsen 1869: 134
|
|
- |
|
|
Vastaan
|
sm matia, mataa, matoa, madella todnäk. ⇐ mato
|
| LÄGLOS 1996: s.v. mato
|
|
|
|
-
|
Vastaan
|
ims levikkisuhteet viittaavat mieluummin johdokseen mataa ⇐ mato
|
| Kallio 2000 kok: 118–21
|
|
- |
|
|
Vastaan
|
-o ei johda tekijännimiä; jos mataa ⇐ kur *mi̮xi- > maa, sen alkumerkitys lienee ollut 'kulkea maitse' eikä 'ryömiä'
|
Germaanisperäinen
| Lähde, s. |
M |
S |
E |
L |
Väite |
Argumentit
|
| Thomsen 1869: 134
|
|
|
|
+
|
? ← ge, vrt. go maþa 'mato', msk maðkr, mysa mado, meng maða 'toukka, mato'
|
|
| LÄGLOS 1996: s.v. mato
|
|
|
|
|
Tarkennus: ? ← joko kge *maþōn > ksk *maþō, vrt. kas made 'mato, toukka', t. kge *maþan > ksk *maþā, vrt. go, mysa, msa matho 'toukka, mato', meng
|
|
| Koivulehto 1999 SUST: 11–12
|
|
|
x |
|
Vastaan
|
(Kallio) kge *maþōn ~ *maþan 'mato, toukka' ← ksm ja kge *muþþō 'koi' ← ksaa; muuta etymologiaa ge sanoille ei tunneta
|
| Kallio 2000 kok: 118–21
|
|
|
x |
|
Vastaan
|
[tarkemmin ge 'mato, toukka' ja 'koi'-sanain ksm ja saa alkuperän mahdollisuudesta ja vaihtoehtoisten etymologiain ongelmista]
|
| Holopainen 2019: 130–1
|
|
|
- |
|
Vastaan
|
[argumentteja ge sanalle esitettyjä ie vastineita vastaan]
|
Arjalaisperäinen
| Lähde, s. |
M |
S |
E |
L |
Väite |
Argumentit
|
| Koivulehto 1999 SUST: 11–12
|
+ |
|
+ |
|
= saa[L] muohtse, [P] muohcu 'koi' (*mačo-j) < *mača/o ← vkir *maca-, vrt. paštun māšay 'sääski' (< *māšiyaka-)
|
vkir *-c- → (k)ur *-č- [paralleeleja] > ims -t-; lähtömuoto = mia maśa[kaḥ] 'sääski, pistokärpänen', lt mãša[las] 'mäkärä'
|
| Kallio 2000 kok: 118–21
|
|
|
+ |
|
Puolesta
|
lähtömuoto < kie *moḱo-, josta myös ⇒ kpers makas 'kärpänen', lv masalas 'tuhkarokko'
|
| NES 2004: s.v. mato
|
|
+ |
|
|
Vaihtoehtoisena
|
lentävillä hyönteisillä on toukkavaiheensa
|
| Holopainen 2018 UH: 149–50
|
+ |
|
+ |
x
|
Puolesta (vasta-argumentein)
|
ims ja saaP jälkitavun labiaalivokaalin sekundaariuden osoittavat muut saamen muodot, jotka palautuvat a-vartaloon (*mača) useimpien ir lainojen tavoin; ainoa ims–saamelainen ir laina; äännesyistä vanhempi laina kuin laajalevikkisempi varsa
|
| Holopainen 2019: 130–1
|
+ |
|
+ |
+
|
Tarkennus: = saaU müehtsee, L, P 'koi' (< ksaa *muoce̮) ← kir *maca- (< kar *maća
|
aiempi kar muoto olisi tuottanut ur asun **maća, myöhempi ir muoto asun **masa; kuuluu länsiuralilaisiin t. ims–permiläisiin ir lainoihin
|
Hylätty etymologia: länsiuralilainen, = saa muocco 'koi', vrt. Kallio 2000 kok 118–19
