Etymologiadata:imsm:lapa

*lapa

Vastineet:

• Suomi: lapa
• Karjala: lapa
• Vepsä: laba
• Vatja: lapa
• Pohjoisviro: laba
• Eteläviro: laba
• Liivi: labā

mksm. *lapa < kksm. *lapa < vksm. *lapa (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

lapa (Martti n. 1580; yl.) ’pitkulaisen esineen (airon, kuontalopuun, sukan jne.) leveä ja litteä pää; lapaluun kohta hartiassa / flächiges Ende eines länglichen Gegenstandes (Ruderblatt, Spinnrocken usw.), Füßling; Schulterblatt, Blatt (bei Säugetieren)’, johd. lapanen (itämurt. Kymenl EKPohjanm), lapikas (kaakkmurt.) ’villakinnas’, lavanne (Satak Häme Pohjanm), lavasin (osin lounmurt. Satak) ’puinen sekoituslasta’, yhd. lapamato, lapaluu, ks. erikseen lapanen², lapautua, lapio, lapo
~ ink lapa ’(airon) lapa’, jalkalapa ’jalkaterä’, lappain, lapaset ’villakintaat’ | ka lapa ’lapaluun seutu; rukin, airon jne. lapa’ | ly laba ’(hevosen, airon) lapa; uistimen lusikka, kehräpuun istuinlauta’ | ve laba ’(rukin) lapa; (jalka)terä’, labaińe ’lapanen’ | va lapa ’(rukin, airon) lapa, lapaluu’ | vi laba ’(airon) lapa; (jalan, sukan) terä; litteä sivu’, labak, labakinnas ’lapanen’, labaluu ’lapaluu’ | li labā ’litteä pinta; (jalan, sukan, lusikan) terä’ (sm > lpN lappe (E Lu Pi Ko Kld T) ’(airon, sukan) lapa, jalkaterä’)

= lpIn lyepi (Ko Kld T) ’lapa’, čoamȧttaslyepi ’lapaluu’ | ? vogP -lop: kātlop ’kämmenenleveys’ (kāt ’käsi’) || ? samJr lab́e ’airo, mela’ | ? Jn lóba ’airo’ | ? T laban id. | ? slk lapĭ ’airon lapa’ | ? M lia ’airo’.

Lähdekirjallisuus:

• Diefenbach 1851 VWGoth 2 155 (sm ~ vi)
• Qvigstad 1881 Beiträge 89 (+ lpN lappe)
• Saxén Vir 1899 63 (+ ka)
• Setälä 1912–14 FUFA 12 43 (+ sam)
• Äimä 1918 SUST 42 102 (+ lpIn lyepi)
• Lagercrantz 1939 LpWsch 407 (lpN < sm)
• FUV 1955 31 (+ li, ?? vog; ~ sam)
• SKES 1958 275–76 (+ ly ve va)
• EEW 1982–83 1195–96
• UEW 1988 236

[lapa Álgu-tietokannassa]

EVE:n sana-artikkeli

EVE:lapa