Etymologiadata:imsm:lap̆pëh

*lap̆pëh

Vastineet:

• Suomi: lape
• Karjala: lape-
• Vepsä: lapt⇐
• Vatja:
• Pohjoisviro: lape
• Eteläviro: lapõh
• Liivi: lapīņ⇐

mksm. *lap̆pëh (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

lapo (Flor 1702; ESm, paik. savmurt. ja PSm) ’haravan lavalla kerralla nostettava heinämäärä; pieni heinäruko / eine Gabel voll Heu; kleiner Heuschober’, rinn. (ei kaakkmurt. ESavo) lappo, lavo, lavos, lape, lap(p)o(i)nen id.
~ ink lapo, lavo ’pieni heinäkasa’ | ka lavoh, lapoveh ’luoko, karhe; hangollinen (heinää, lantaa tms.); karstattu villaleve’, lavohtie ’haravoida t. koota (heinää) karheelle’ | ly labeh, laboh ’litteä (villa-, hahtuva-, heinä)kasa’ | ve labeh, laboz, labode̮h | vi labu ’(heinä)karhe’.

Ositt. lapa (haravan lapa, ehkä myös merk:n ’litteä’ kautta), ositt. lappaa sanan johdoksia (ks. näitä).

Lähdekirjallisuus:

• J. Krohn 1872 Suomi 2:10 145 (sm ~ vi)
• Kettunen 1922 LVeHA 2 47 (ka ~ ve)
• Saareste 1924 LVEM 146–47 (sm ~ ka vi)
• SKES 1958 276 (+ ly; s.v. lapa)

[lapo Álgu-tietokannassa]

EVE:n sana-artikkeli

EVE:lape