Etymologiadata:imsm:lünkä
Ulkoasu
*lünkä
Vastineet:
mksm. *lünkä (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
lynkä (Keksi 1677 lyngällensä ’kallelleen’; etup. ISm ja Pohjanm), lynkkä (et. KaakkSm), lynkky (EPohjanm) ’lako, painunut, kallellaan oleva / niedergebogen, (zum Boden) geneigt’, lynkä-, lyngänlako: vilja on mennyt l:oon ’vilja on painunut yhdelle puolelle (ja on hyvä leikata)’, lynkäpuu, -ruis ’kallellaan oleva puu, ruis’, lynkkä ’ontuva’, lynkätä, lynkyttää, lynkytellä ’ontua’
~ ka lynkä ’väärä, lenko’, lynkälläh, lynkässä ’taipuneena, painuksissa’, lynkkie ’ontua’ | vi lüngis ’vinossa’, lüngi ’vinoon’, E lünga id.
~ ka lynkä ’väärä, lenko’, lynkälläh, lynkässä ’taipuneena, painuksissa’, lynkkie ’ontua’ | vi lüngis ’vinossa’, lüngi ’vinoon’, E lünga id.
Lähdekirjallisuus:
- Wiedemann 1875 GrEhstn 541 (sm ~ vi)
- Karsten 1938 FmS 5 219 (sm lynkky < nr murt. Sm lynkio ’silmukka; koukku, mutka; poimu’)
- SKES 1958 318 (+ ka)
- EEW 1982–83 1463