Etymologiadata:imsm:lënko
*lënko
Vastineet:
mksm. *lënko (J.P.)
SSA:n sana-artikkeli
lenko (Jusl 1745; vars. K- ja PSm) ’kaarelle taipunut (puu); mutka, koukistuma / gekrümmt (Stamm); Krümmung’, lengolla(an) ’mutkalla’, yhd. lenkosääri; lengetä ’kaartua, taipua’, lenkeä, lenkevä (paik. Satak) ’kaareva’
~ ka lenko, lenkko, lenkka ’lenko (puu)’, lenkoine (rinn. lentoine) ’ansan selkäpuu’ | ly leŋgoińe id.
~ ka lenko, lenkko, lenkka ’lenko (puu)’, lenkoine (rinn. lentoine) ’ansan selkäpuu’ | ly leŋgoińe id.
= lpN lægˈge (? Lu slieggē, släggē) ’pitkänomainen notko, painauma’ (voivat olla myös sanan länkä vastineita tai lainaa ims:sta kuten ainakin Lu släŋʿkē ’notko, notkoselkä’, Ko šlĕä̆´ŋgĕ ’takaviistosarvi’)
? < baltt, vrt. liett leñkti, latv liekt ’taipua’; huom. myös sl *lęk- (> ven ljákij ’käyrä, taipunut’, ljáka ’notkoselkäinen koira’), ks. myös länkä.
Lähdekirjallisuus:
- Wiklund 1917 IF 38 70 (sm ~ lpN)
- T. I. Itkonen 1918 SUSA 32:3 49 (+ lpKo)
- Collinder 1932 Urgerm 216–17 (+ lpLu)
- Collinder 1938 SUST 74 125 (lp ? < sm)
- SKES 1958 287 (+ ly)
- Suhonen 1986 SUSA 82:7 1–3 (< baltt t. sl)