Etymologiadata:imsm:kuccu-
*kuccu-
Vastineet:
- Suomi: kutsua
- Karjala: kuttšuo
- Vepsä: kucta
- Vatja: kuttsua
- Pohjoisviro: kutsuma
- Eteläviro: kutsma
- Liivi: kutsõ
mksm. *kuccu- < kksm. *kuccu- < vksm. *kuććǝ̑-w- (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
kutsua (Agr; yl.) ’nennen, benennen; (zu sich) rufen, einladen’, kutsu (Martti n. 1580), kutsumus (Ljungo 1601 cudzumus ’haaste’)
~ ink kutsua, kutsu | ka kuttšuo, kuttšu | ly kuttšuda | ve kutsta (prs. kutsub) | va kuttsua | vi kutsuda ’kutsua, pyytää, nimittää’, kutse ’kutsu, pyyntö’, (Wied) kuts (g. -u) id. | li kutsə (prs. kutsūb) ’kutsua, pyytää, nimittää’
~ ink kutsua, kutsu | ka kuttšuo, kuttšu | ly kuttšuda | ve kutsta (prs. kutsub) | va kuttsua | vi kutsuda ’kutsua, pyytää, nimittää’, kutse ’kutsu, pyyntö’, (Wied) kuts (g. -u) id. | li kutsə (prs. kutsūb) ’kutsua, pyytää, nimittää’
= lp gočˈčot ’kutsua, käskeä, nimittää’ | ? ostjI kut́- ’opettaa, neuvoa, yllyttää’, E χut́-, P χuś- ’viekotella, houkutella’.
Mahd. < ieur *gᵘ̯oti̯-, vrt. arm koč̣em ’nimittää, kutsua jhk’, mn kveðja ’tervehtiä, puhutella; kutsua (kokoon, aseisiin yms.); vaatia’. — Vaihtoehtoisesti on ims-lp verbille ehdotettu baltt alkuperää: < baltt *ku̯aiti̯a- < ieur *ku̯oiti̯o- > liett kviečiù (prs. yks. 1. p.), kviẽsti (inf.) ’kutsua jhk, haastaa (oikeuteen), pyytää, kehottaa’.
Lähdekirjallisuus:
- Ganander 1786 NFL 1 519 (sm ~ vi)
- Lönnrot 1854 Enare 229 (+ lp)
- Ahlqvist 1859 Anteckn 91 (+ ve)
- VW 1 1874 29 (+ li)
- Mägiste 1923 EKeel 2 35–36 (ims-lp < baltt)
- *Niinivaara Vir 1926 168–70 (+ ka ly va)
- Toivonen 1928 FUF 19 21 (+ ostj)
- FUV 1955 93
- SKES 1958 249
- *Koivulehto 1986 CILT 38 272–74 (ims-lp < baltt tai vähemmän todennäköisesti sgr < ieur)
- Häkkinen 1987 ES 129
- UEW 1988 192
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
---|---|---|---|---|---|---|
Toivonen 1928 FUF: 21 | imsm + saa(P) goc'cot = ha P χuś- ’viekotella, houkutella’ | |||||
Aikio 2014 LU: 1–2 | - | Vastaan | Hantin sana ei vastaa imsm ja saa sanoja säännöllisesti, mutta sillä on vastine mansissa (P χujt- ’yllyttää, houkutella’). |
Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
---|---|---|---|---|---|---|
Mägiste 1923 EKeel: 35–36 | ← balt, vrt. liet *kviečiù, kviẽsti | |||||
Kulonen 2010: 207 | - | Vastaan | Kumpikaan esitetty lainaoriginaali (ieur & balt) ei selitä -u-vartaloisuutta ja jättää hantin vastineen huomiotta. |
Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
---|---|---|---|---|---|---|
Koivulehto 1986 CILT: 272–74 | ? ← ieur *gu̯oti̯-, vrt. arm koč̣em ’nimittää, kutsua jhk’ | |||||
Kulonen 2010: 207 | - | Vastaan | Kumpikaan esitetty lainaoriginaali (ieur & balt) ei selitä -u-vartaloisuutta ja jättää hantin vastineen huomiotta. |