Balttilaisperäinen
| Lähde, s. |
M |
S |
E |
L |
Väite |
Argumentit
|
| Mägiste 1923 EK: 35–6
|
x |
+ |
+ |
|
← ba, vrt. lt kviẽsti : kviẽčia, murt. kvė̃sti : kvė̃čia 'kutsua jhk, haastaa (oikeuteen); pyytää, kehottaa'
|
Ba kvė- > ims kue- > ku-; -ts- vaikea selittää myös sanassa metsä, jos se ← ba
|
| Koivulehto 1986 CILT: 272–4
|
+ |
|
+ |
|
Tarkennus: = saaP gohččut 'kutsua, käskeä' ← ba *kwaitja-, vrt. myös lv (ie)kviest 'kutsua'
|
Koska ge *kwaisōn- → koiso, tässä *kwo → *ku, u-alkuisten diftongien puuttuessahan ei -v- voinut korvautua vokaalilla; *-j- ei mahtunut affrikaatan eteen (ei **kujććV-), vrt. ratsas ← ge *raiðjaz. Lähtömuoto < kie *kwoityo-
|
| Vaba 2002 symp: 396
|
f |
|
|
|
Vastaan
|
-v-n vokaalistuminen epätavallista
|
| Kulonen 2010: 209
|
- |
|
|
-
|
Vastaan
|
Ei selitä -u-vartaloisuutta ja jättää ha vastineen huomiotta
|
| Vaba 2016 LU: 163–4
|
+ |
|
|
|
Puolesta
|
Alveolaariklusiilin ja j:n yhtymä substituoitu affrikaatalla myös ba lainoissa metsä ja lietsoa sekä ge lainoissa katsoa, maltsas, otsa, ratsas ja vitsa
|
| Junttila 2019 FS Kallio: 107
|
+ |
|
|
|
Puolesta
|
On muillakin kuin *-tA-johtimella kotoutettuja balttilaislainaverbejä
|
| Junttila 2022 AABLUS: 81
|
- |
|
+ |
|
Vastaan
|
Lt diftongi ei edustu; lt verbi denom. < kbsl *kwai-to- eikä selitä ims -u-ainesta sen paremmin kuin mikään oletetun lainan semantiikkaan sopiva johdinkaan
|
| Jakob 2023 vk: 120
|
x |
|
|
|
Vastaan
|
Odotuksenmukainen muoto olisi **kujccV-, vrt. seitsen, veitsi, suitset [ks. tarkemmin]
|
Uralilainen
| Lähde, s. |
M |
S |
E |
L |
Väite |
Argumentit
|
| Toivonen 1928 FUF: 145
|
|
|
|
|
= saaE gåhtjodh, L gåhttjot 'kutsua', P gohččut, I koččođ 'kutsua, käskeä', Ko kåččad 'kutsua', Ki коаххче, T kohča- 'kutsua, tilata', haE χut́-, P χuś- 'viekotella, houkutella'
|
|
| NES 2004: s.v. kutsua
|
|
|
|
-
|
Vastaan
|
Vastineet puuttuvat kaikista muista etäsukukielistä
|
| Aikio 2014 LU: 1–2
|
- |
|
|
-
|
Vastaan
|
Vokaalisuhde ims–saa ~ ha (< kha *kūć) on epäsäännöllinen, ja mansista löytyvä ha sanan vastine, P χujt-, I kujt- 'yllyttää, houkutella' [ks. tätä], osoittaa saman koskevan sisäkonsonantistoa
|
| Holopainen & Junttila & Kuokkala 2017 NyKÚE: 111
|
- |
|
|
|
Vastaan
|
Geminaatta-affrikaattaa ei ole tapana rekonstruoida kantauraliin, itämerensuomen ja saamen keskikonsonantistoa taas on mahdotonta johtaa yksittäisaffrikaatasta
|
Indoeurooppalaisperäinen
| Lähde, s. |
M |
S |
E |
L |
Väite |
Argumentit
|
| Koivulehto 1981 CIFU: 76
|
+ |
|
+ |
|
= saaP gohččut 'kutsua, käskeä', ha ← kie *gu̯otj- > msk kveðja 'tervehtiä, puhutella; kutsua (kokoon); vaatia', arm կոչեմ 'kutsua, nimittää; kutsua jhk'
|
|
| Koivulehto 1986 CILT: 272–4
|
x |
+ |
x |
+
|
Tarkennus: = saa, ?haE χut́-, P χuś- 'viekotella, houkutella' < ksgr *kuććV- ?? ← kie *gu̯ot-jo/je- > msk arm
|
|
| Kulonen 2010: 209
|
- |
|
|
-
|
Vastaan
|
Ei selitä -u-vartaloisuutta ja jättää ha vastineen huomiotta
|
| Holopainen & Junttila & Kuokkala 2017 NyKÚE: 111
|
- |
|
|
|
Vastaan
|
Vanhimmissa lainoissa ei ole rinnakkaistapauksia *-ty-yhtymän substituoinnista affrikaatalla
|
Johdos
| Lähde, s. |
M |
S |
E |
L |
Väite |
Argumentit
|
| Kulonen 2010: 207–9
|
+ |
+ |
|
+
|
= saaP gohččut 'käskeä, kutsua', haP χuś- 'viekotella, houkutella' ?expr. ⇐ ksgr #kući- ⇒ ka vi kutšu 'koiranpentu', unk kutya 'koira'
|
Harvoja sanoja, joissa ims ts edustaa alkuperäistä affrikaattaa [ks. unk sanan äännepiirteistä]. Transitiivinen, agentiivisubjektia edellyttävä verbi voi rinnastua onoma. ekspressiiveihin, jolloin mahd. alkuperäinen esiitymisyhteys on ollut koiran kutsuminen
|
| Junttila 2022 AABLUS: 81
|
|
|
+ |
|
Puolesta
|
Verbi saattaa selittyä alunperin frekventatiivisena
|
Kannatukseton etymologia: Johdos, Katz 2003: 154 = unk ha ⇐ kur kɔ̄tja- 'lähi-'
