Etymologiadata:imsm:kantëlëh

*kantëlëh

Vastineet:

• Suomi: kantele
• Karjala: kanteleh
• Vepsä: kandel
• Vatja: kannõl
• Pohjoisviro: kannel
• Eteläviro: kannõľ
• Liivi: kāndla

mksm. *kantëlëh (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

kantele (Agr), kannel, kantelo (Gan 1786) ’finnische Zither, Kantele’, vanh. kiel. myös ’harppu’
~ ink kannel ’kantele’ | ka kanteleh | ly kandale̮h, kande̮le̮h | ve kandel | va (Tsv) kanne̮l (mon. kanne̮le̮d) | vi kannel (g. kandle), kandle | li kāndla, kāndal id. (sm > lpN ganˈdel, In kaddalas ’kantele’ ja nr (kirjall. 1800-luvulta alk.) kandele, kantelo)

? < baltt, vrt. liett kañkles, latv kokle ’kantele’ (päinvastaistakin lainasuuntaa pidetty mahdollisena), vrt. myös ven gúsli (< *gǫslĭ < *gandtli). Ims sanaa on pidetty omapohjaisenakin, kansi t. kanta sanan johdoksena.

Lähdekirjallisuus:

• Wexionius 1650 Epitome 3:10 (sm ~ vi)
• Diefenbach 1851 VWGoth 1 375 (ims < ven)
• VW 1 1874 11 (+ ve li; sm > lp)
• Europaeus 1859 Suomi 3:4 187 (kirjeessä Lönnrotille; sm ~ liett)
• Ahlqvist 1879 EtymLex 100 (sm < liett)
• Donner 1884 TechmZ 1 269 (← kansi)
• Thomsen 1890 BFB 178–81 (+ ka va; ims < baltt)
• Anderson 1896 TDASR 3 122 (lp koamtalas ’kansi’ = sm kantele, omap.)
• Mikkola 1925 KV 5 89–91 (? ← kanta)
• T. I. Itkonen 1928 SUST 58 28–29 (← kansi)
• SAOB 13 1935 K 410 (sm > nr)
• *Kalima 1936 BL 106–07 (ims ? < baltt tai omap. ← kanta tai kansi)
• SKES 1955 156 (+ ly)
• *Nieminen 1963 StF 10:2 3–43 (ims < baltt)
• Kiparsky 1971 PF 21 274–75 (ims kansi sanan johd. kannel aiheuttanut baltt kielten sanan alku-k:n, kañkles < kbaltt *gand-tlai)

[kantele Álgu-tietokannassa]

EVE:n sana-artikkeli

EVE:kantele