Etymologiadata:imsm:küü

Sanatista

*küü

Vastineet:

mksm. *küü < kksm. *küji < vksm. *küjǝ (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

kyy (Agr kykärme; yl.) ’Vipera berus / Kreuzotter
~ ka kyykäärme, kyy’ | ve (run.) id. | vi küü: k-uss, küivaskitsa; kyykäärme’ | li käärme
= md kuj, E kijov, kjukäärme’ | ? tšerL kəškə, I kiškə̑ | votj ki̮jkäärme’ | syrj ki̮jnahkiainen; juotikas’ | unk kígyó, (vanh.) kijókäärme’ || samJr śījetvesihyönteinen’ | slk šü, käärme’. — Ks. myös kyypäin, kyyttö.
Lähdekirjallisuus:
  • Ganander 1786 NFL 1 545a (sm ~ vi)
  • Lindström Suomi 1852 52 (+ unk)
  • Fábián 1856 MNyszet 1 86 (+ votj)
  • Ahlqvist 1861 MMdGr 159 (+ md)
  • MUSz 1873–81 30
  • VW 1 1874 23 (+ li)
  • Setälä 1912–14 FUFA 12 37 (+ slk)
  • Setälä 1915 SUSA 30:5 49 (+ tšer)
  • E. Itkonen 1949–51 FUF 30 48
  • FUV 1955 30 (? slk)
  • SKES 1958 257 (+ ka ve)
  • Hajdú 1962 SUST 125 55 (+ samJr)
  • TESz 2 1970 486
  • MSzFE 1971 365
  • Turkin 1971 SFU 7 279 (+ syrj)
  • UEW 1988 154–55

SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat

Etymologiadata:imsm:küü/th

EVE:n sana-artikkeli

EVE:kyy

Keskustelu

Havaitsin kyylle juuri ilmeisen vähän tunnetun, mutta tarkemmalla tutustumisella lupaavan oloisen johdosetymologian. Ganschow 1995, C8IFU, ehdottaa että sana ei olekaan vanha perintösana vaan on eristetty yhdyssanasta kyykäärme, jonka alkuosa alun perin olisi sanan *kivi variantti — jollaisesta todistaisi myös rinnakkaisuus Kivijärvi ~ Kyyjärvi (olleet hydrologisestikin aikaisemmin yhtä järveä; myös Suomalainen Paikannimikirja jo mainitsee diplomaattisesti että Kyyjärven alkuosa "voi olla peräisin myös jostain muusta sanasta, joka on lyhentynyt ja ehkä muuttunut muutenkin nimenosana"). Tosiaan kyykäärme vaikuttaa turhan pleonastiselta, jos kyy olisi jo itsessään ko. eläimen nimi.

Yksi selvä attribuutiksikin päätynyt vanha eläimen nimi on kyllä koi(perhonen), mutta yleensä suomessa mitään termejä kuten "konnasammakko", "ahvenkala", "lokkilintu", "ilveskissa" ei juuri käytetä. (Kokkolinnun alkuosa kokka on luultavammin myös linnun nokan nimitys eikä, kuten on joskus esitetty, kotkan äännevariantti.) Samoin kysehän on juuri kivikoissa talvehtivasta ja kivien päällä keväisin lämmittelevästä käärmeestä, ja jopa myös Suomen kaksi muuta käärmelajia rantakäärme / tarhakäärme ja kangaskäärme on nimetty juuri asuinpaikkojensa mukaan.

Sanueen etävastineiden osalta taas olen jo kauan ollut sitä mieltä että ainakaan perinteinen kantauralin rekonstruktio *küjə ei juuri sovi muihin vastineisiin: odottaisin mordvassa **kej, marissa **küškö, udmurtissa **ki, unkarissa **köj-ő, samojedissa **küwä eikä attestoidut kij(ov), kiške, kyj, kígyó, *kiwä. On myös aika vaikea kehittää sellaista korjattua rekonstruktiota, josta voisi ilman lisäoletuksia johtaa ims. asun *küü. Tämänkin puolesta Ganschow'n uusvanha ehdotus vaikuttaa tervetulleelta. --J. Pystynen (lähetä viesti) 14. kesäkuuta 2022 kello 18.02 (EEST)