Etymologiadata:imsm:kërta
*kërta
Vastineet:
mksm. *kërta (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
kerta (Agr; yl.): ainoa k., hirsi-, vaate-, elämä-, vuosikerta jne. ’Mal, Schicht’, kerrata, kerros, kertoa
~ ink kerta, kerrata, kerros | ka kerta ’kerta, kerros’, kerrata ’kerrata t. kiertää lankaa; kerrata peltoa, kyntää toistamiseen’, kerros ’kerros, vaatekerta’ | ly kier, kierd ’kerta’, kiertata, kierdata ’kerrata (lankaa)’ | ve kerd ’kerta’, kertta ’kerrata (lankaa)’ | va ke̮rta ’kerta’, ke̮rrata ’kyntää toistamiseen’ | vi kord, murt. kõrd ’kerta, tapaus; kunto, järjestys, siisteys, puhtaus; siivo; kuri; vuoro; järjestelmä; kerros’, korrata ’toistaa, kerrata; kyntää toistamiseen’ | li kē̮rda ’vuoro; kerros; kerta; piiri, sääty; ikäkausi, sukupolvi; järjestys’, ke̮ŕtə ’märehtiä’ (sm > lp gærˈde ’kerta, kerros jne.’, gærˈdot ’kertoa; kerrata (lankaa), panna lisäsäie nuoraan, jne.’)
~ ink kerta, kerrata, kerros | ka kerta ’kerta, kerros’, kerrata ’kerrata t. kiertää lankaa; kerrata peltoa, kyntää toistamiseen’, kerros ’kerros, vaatekerta’ | ly kier, kierd ’kerta’, kiertata, kierdata ’kerrata (lankaa)’ | ve kerd ’kerta’, kertta ’kerrata (lankaa)’ | va ke̮rta ’kerta’, ke̮rrata ’kyntää toistamiseen’ | vi kord, murt. kõrd ’kerta, tapaus; kunto, järjestys, siisteys, puhtaus; siivo; kuri; vuoro; järjestelmä; kerros’, korrata ’toistaa, kerrata; kyntää toistamiseen’ | li kē̮rda ’vuoro; kerros; kerta; piiri, sääty; ikäkausi, sukupolvi; järjestys’, ke̮ŕtə ’märehtiä’ (sm > lp gærˈde ’kerta, kerros jne.’, gærˈdot ’kertoa; kerrata (lankaa), panna lisäsäie nuoraan, jne.’)
= mdE kirda, M kə̑rda ’kerta’ | tšerL kerδə: pülä-γerδə ’melko kauan sitten’, šukerδə ’kauan sitten’
joko < baltt *kerdā f.: mpr (yks. akk.) kērdan, kerdan ’aika’, liett *kerda ’vuoro, järjestys, kerta’: johd. ker̃džius ’täysikasvuinen (yli)paimen’, alk. nähtävästi ’(paimennus)vuorossa oleva’ t. ’paimennusvuorosta huolehtiva’ (vrt. vi korralapsed ’lapset, jotka vuorottelevat paimennuksessa’, korratüdruk ’paimennusvuorossa oleva tyttö’; merk.-kahtalaisuuden ’kerta’ ~ ’aika’ kannalta huom., että sm aika sanan lp vastine merk. paikoin myös ’kerta’)
tai < kgerm *χerđā < esigerm *kerdhā (> mys herta ’vaihe, vaihtelu, vuorottelu’). Ks. myös kera.
Lähdekirjallisuus:
- Thunmann 1772 Untersuch 92 (sm ~ vi)
- Castrén Suomi 1844 30 (+ lp)
- Boller 1853 SbAW 10 284 (+ md)
- Ahlqvist 1859 Anteckn 89 (+ ve)
- Anderson 1879 Studien 170–79 (+ li; ims md < mpr)
- Donner 1884 TechmZ 1 264 (lp < sm)
- Thomsen 1890 BFB 185 (ims md < baltt)
- Setälä 1890–91 ÄH 6 (+ va)
- Wichmann Vir 1921 103 (+ tšer < baltt)
- Kalima 1936 BL 115 (+ ly; ims ? < baltt)
- SKES 1955 184–85 (ims < baltt)
- Koivulehto Vir 1974 118 (sm mahd. < germ)
- Häkkinen 1987 ES 97–98 (sm todennäk. < baltt)
- UEW 1988 659 (< baltt)