Etymologiadata:imsm:kärtä
Ulkoasu
*kärtä
Vastineet:
mksm. *kärtä (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
kärty1 (Jusl 1745; et. Pohjanm Peräp KarjKann, paik. kärtty, kärtsy) ’palaneen käry, häkä / Brandgeruch, Kohlenoxyd’, (eri tahoilla murt. mm.) kärttää ’palaa huonosti, vain kärventyä’, kärttämä ’(pannuihin, patoihin) pinttynyt noki’, kärt(t)yä ’hiiltyä, korventua, palaa pohjaan; tulla liian kuivaksi’
~ ink kärttüä ’korventua, palaa’, kärtüttǟ ’korventaa sikaa’ | va kärtüttǟ, (Kukk) kärt́śüttǟ (molemmat < sm) ’korventaa, kärventää’ | vi kärd(e)-, käärd- ’kärytä, korventua’, kärd ’korvennetun käry’, kärde-hais ’palaneen käry’, kärs(s) (g. -u), kärts (g. -u) ’pohjaan palaminen, palaneen käry’, kärsata, kärtsata ’aiheuttaa palaneen hajua; tehdä ryppyiseksi, rypistää; nyrpistää’.
~ ink kärttüä ’korventua, palaa’, kärtüttǟ ’korventaa sikaa’ | va kärtüttǟ, (Kukk) kärt́śüttǟ (molemmat < sm) ’korventaa, kärventää’ | vi kärd(e)-, käärd- ’kärytä, korventua’, kärd ’korvennetun käry’, kärde-hais ’palaneen käry’, kärs(s) (g. -u), kärts (g. -u) ’pohjaan palaminen, palaneen käry’, kärsata, kärtsata ’aiheuttaa palaneen hajua; tehdä ryppyiseksi, rypistää; nyrpistää’.
Lähdekirjallisuus:
- Juslenius 1745 SSC 144 (sm kärty, kärttää ~ käry)
- VW 1 1874 42 (~ kartu, karttu, karsu, karu, käry, + vi kärts)
- SKES 1958 262 (+ ve kard ’palaneen käry’, va kärtüttǟ < sm, vi kärde-hais)
- *Ruoppila 1962 SUST 125 183–84