Etymologiadata:imsm:jää-
*jää-
Vastineet:
- Suomi: jäädä
- Karjala: jeähä
- Vepsä: jäda
- Vatja: jäävvä
- Pohjoisviro: jääma
- Eteläviro: jäämä
- Liivi: īedõ
mksm. *jää- (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
jäädä (Agr; yl.) ’bleiben’, jäämä, jäämistö, jäännös, jättää (ks. tätä)
~ ink jǟvvä (prs. jǟn) ’jäädä’ | ka jeähä | ly d́iädä, d́iätä, d́iäda | ve jädä, jada | va jǟvvä, jävvä id. | vi jääda ’jäädä, pysyä, tulla jksik’ | li iedə ’jäädä, tulla jksik’.
~ ink jǟvvä (prs. jǟn) ’jäädä’ | ka jeähä | ly d́iädä, d́iätä, d́iäda | ve jädä, jada | va jǟvvä, jävvä id. | vi jääda ’jäädä, pysyä, tulla jksik’ | li iedə ’jäädä, tulla jksik’.
Näihin on yhdistetty ugr kielten ’tulemista’ merkitseviä verbejä, mutta ne lienee kuitenkin pidettävä erillään, omana ryhmänään.
Lähdekirjallisuus:
- Ganander 1786 NFL 1 259 (sm ~ vi)
- Ahlqvist 1859 Anteckn 86 (+ ve)
- VW 1 1874 96 (+ li)
- Genetz Vir 1900 27 (~ ostj vog unk)
- E. Itkonen 1949–51 FUF 30 53–54
- SKES 1955 133 (+ ka ly va)
- TESz 2 1970 282
- MSzFE 1971 340
- FUV 1977 100
- Häkkinen 1987 ES 84
- UEW 1988 109 (? sm vi; ~ ostj vog unk)
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Koivulehto 1999 Poluilla: 216–17 | + | + | < *jäxe- ← *ǵeǵhē- > mint jahā-ti ’jättää, hylkää’, oss zajyn, zajun ’jäädä’ | Yllättävä *ä-vokaali selittynee sillä, ettei *je- ollut mahdollinen. Konsonanttisubstituutio sama kuin sanassa juoda. Itrans ja trans merkitys ovat ie sanalla lähekkäin (vrt. oss ’jäädä’) | ||
| Holopainen 2019: 110 | - | - | Vastaan | Alkuperäinen *je- on ollut uralilaisessa sanastossa mahdollinen. Uskottavia rinnakkaistapauksia *ǵh:n substituutiolle ei ole. Alkuperäinen merkitys iir taholla on luultavammin ollut pikemmin ’jättää’. |
Hylätty etymologia: ur: = unk jön, msP ji- ’tulla’, haI jö̆- ’tulla, saapua’, ks. SSA s.v. jäädä