Etymologiadata:imsm:jää-

Sanatista

*jää-

Vastineet:

mksm. *jää- (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

jäädä (Agr; yl.) ’bleiben’, jäämä, jäämistö, jäännös, jättää (ks. tätä)
~ ink jǟvvä (prs. jǟn) ’jäädä’ | ka jeähä | ly d́iädä, d́iätä, d́iäda | ve jädä, jada | va jǟvvä, jävvä id. | vi jäädajäädä, pysyä, tulla jksik’ | li iedəjäädä, tulla jksik’.
Näihin on yhdistetty ugr kielten ’tulemista’ merkitseviä verbejä, mutta ne lienee kuitenkin pidettävä erillään, omana ryhmänään.
Lähdekirjallisuus:
  • Ganander 1786 NFL 1 259 (sm ~ vi)
  • Ahlqvist 1859 Anteckn 86 (+ ve)
  • VW 1 1874 96 (+ li)
  • Genetz Vir 1900 27 (~ ostj vog unk)
  • E. Itkonen 1949–51 FUF 30 53–54
  • SKES 1955 133 (+ ka ly va)
  • TESz 2 1970 282
  • MSzFE 1971 340
  • FUV 1977 100
  • Häkkinen 1987 ES 84
  • UEW 1988 109 (? sm vi; ~ ostj vog unk)

SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat

Arjalaisperäinen
Lähde, s. M S E L Väite Argumentit
Koivulehto 1999 Poluilla: 216–17 + + < *jäxe- ← *ǵeǵhē- > mint jahā-ti ’jättää, hylkää’, oss zajyn, zajun ’jäädä’ Yllättävä *ä-vokaali selittynee sillä, ettei *je- ollut mahdollinen. Konsonanttisubstituutio sama kuin sanassa juoda. Itrans ja trans merkitys ovat ie sanalla lähekkäin (vrt. oss ’jäädä’)
Holopainen 2019: 110 - - Vastaan Alkuperäinen *je- on ollut uralilaisessa sanastossa mahdollinen. Uskottavia rinnakkaistapauksia *ǵh:n substituutiolle ei ole. Alkuperäinen merkitys iir taholla on luultavammin ollut pikemmin ’jättää’.

Hylätty etymologia: ur: = unk jön, msP ji- ’tulla’, haI jö̆- ’tulla, saapua’, ks. SSA s.v. jäädä


EVE:n sana-artikkeli

EVE:jäädä

Keskustelu

Etymologiadata talk:imsm:jää-