Etymologiadata:imsm:ime-

*ime-

Vastineet:

Suomi: imeä
Karjala: imie
Vepsä: imeda
Vatja: imiä
Pohjoisviro: imema
Eteläviro: imemä
Liivi: i’mmõ

mksm. *ime- < kksm. *ime- < vksm. *(ń)imǝ- (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

= lp njâmmât ’imeä’, njâmâtit ’imettää’ | syrjP ńimavni̮, -aśni̮ ’imeä’, ńime̮tni̮ ’imettää’ | ostjI E em- ’imeä’ | unk emlő ’rinta, nisä, utare’, (vanh. kiel.) emik ’imeä’ || samJr ńimńe- | T ńimiri- | slk ńem-, ńim- | Km ńimer- id. — Lp, syrj ja sam ń- todennäk. sanansisäisen nasaalin vaikutusta.

Lähdekirjallisuus:

Ganander 1786 NFL 1 238a (sm ~ vi)
Castrén Suomi 1845 178 (+ ostj sam)
Castrén 1849 Ostj 80 (+ unk)
Lindström Suomi 1852 24 (+ lp)
Ahlqvist 1856 WotGr 125 (+ va)
Ahlqvist 1859 Anteckn 86 (+ ve)
MUSz 1873–81 781 (+ syrj)
Kettunen 1938 LivW 73 (+ li)
SKES 1955 107
UEW 1988 82–83 (lp ja syrj sanat erotetaan ń-:nsä takia eri sanueeksi)

[imeä Álgu-tietokannassa]

SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat

Uralilainen
Lähde, s.	M	S	L	Väite	Argumentit
Castrén 1845 Suomi: 178	+			= haE em- 'imeä', nenT ŋaḿa- 'imettää'	kur vokaalialkuisissa sanoissa edustuu nen *ŋ-
Castrén 1849: 80				= unk emik 'imeä', haE nenT
Lindström 1852 Suomi: 24				= saaP njammat 'imeä', unk haE nenT
MUSz 1873: s.v. em	+			= saaP, koP ńimavni̮ 'imeä', unk, haE
FUV 1955: s.v. ime-				= saaP, koP, unk, haE, nenT (⇒) ńimńe-, ngan (⇒) ńimiri-, slk ńima-, kam (⇒) ńimer- 'imeä'; = jukag
SKES 1955: s.v. imeä	+			Tarkennus: = saaE njammedh, L njammat, P njammat, I njoommađ, Ko njiimmâd, Ki ниммэ, T ńi̊mmi̊-, koP, (v)unk, haI em- E, nenT ńimńe-, ngan slk kam	saa ko sam *ń-n on voinut aiheuttaa sanansisäisen konsonantin assimiloiva vaikutus
TESz 1967: s.v. emik	-			Tarkennus: = (v)unk, haI E, nenT ńimńe-, ŋaḿa-, ngan slk kam < kur *imə-; ~ jukag turk	nen ń- ~ ŋ- ei selity kielensisäisesti; [ks. unk merkityksen 'kuolaimet' selitys]
Janhunen 1981 SUSA: 256		+	+	Tarkennus: < kur *imə-; saaP koP, ksam *ńim- ? < kur *ńimə- 'imeä' (jolloin molemmat variantit olisivat kantauralilaisia)	saa ko sam *ń-n on voinut aiheuttaa deskriptiivinen sävy
Helimski 1986 NyK: 124–5			+	Tarkennus: = unk haI, nenT ŋaḿa 'nisä, nänni', ŋaḿa- < kur *imə-; saaP koP, ksam *ńim- [suoria vastineita antaa Janhunen CT 1977: 110, lisäksi ⇒ slk ńipsə ~ ńipsə 'rinta; maito'] < kur *ńimə- 'imeä' (molemmat variantit kantauralilaisia)	molemmat kantamuodot säilyneet samojedissa: kur *imə- > ksam əm-, kur ńimə- > ksam *ńim- 'imeä'
EWUng 1992: s.v. emik	+	+		Tarkennus: = (v)unk haI E nenT ńimńe-, ŋaḿa-, slk kam; todnäk. lastenk.; = jukag turk tšuktši	unk varianteissa sekundaari -b-
Aikio 2002 FUF: 23–5	+			Tarkennus: = (v)unk ksam əm- < kur imə-; saa ko (⇒) slk ńipsə ~ ńipsə < *ńimə- 'imeä' (molemmat variantit kantauralilaisia)	kur i- > ksam ə- [ks. paralleeleja]; kur *ńimi- ⇒ *ńim-śä 'rinta, nisä' > sm nisä, saaP njižži 'nisä', slk ńipsə ~ ńipsə [johdoksen rinnastusargumenteista ks. tarkemmin]
NES 2004: s.v. imeä	+			Tarkennus: = saa ko (v)unk ha nenT ńimńe- < kur *imə-	saa ko sam *ń-n on voinut aiheuttaa joko sanansisäisen konsonantin assimiloiva vaikutus t. onom. sanoille tyypillinen äänteellinen variaatio (sanavartalo on imemisen ääntä ja liikettä jäljittelevä, äänteellisesti motivoitu muodoste)
EES 2012: s.v. imema				Tarkennus: = ?saa ?ko (v)unk haI E nenT ńimńe- ngan slk kam mat; ~ jukag turk evenki
Koponen 2013 FUM: 139		+	+	Tarkennus: = saa (< ksaa *ńe̮me̮-) ksam ńim- 'imeä'; saa ja sam *ń-n yhteinen alkuperä epävarma	alkukonsonanttien yhteisen alkuperän puolesta puhuu johdos saaE njamma I njamma 'tissi', ksam *ńimmä 'id.; maito' [ks. johdoksen konsonantismista]; ne on voinut aiheuttaa onomatopoieettisuus ja muitten ń-sanojen (saaP njálbmi* 'suu', njoallut 'nuolla', njiellat 'niellä; imeä') vaikutus
UED 2020: s.v. imi-	x			Tarkennus: = unk ha (< kha äm-), (⇒)nenT ŋaḿa* (< ksam əm-mä), (⇒)ŋaḿa- (< ksam əm-mä-) < kur *imi- ? ~ *ńimi-	nen muodot johdoksia [ks. perustelut]; ur *ń-alkuiset sanat eivät äännesuhteen takia voi olla varsinaisia vastineita, mutta saattavat jotenkin kuulua tähän

EVE:n sana-artikkeli

EVE:imeä

Keskustelu

Etymologiadata talk:imsm:ime-