Etymologiadata:imsm:ime-
*ime-
Vastineet:
mksm. *ime- < kksm. *ime- < vksm. *(ń)imǝ- (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
imeä (Agr; yl.) ’saugen’, imettää, imeytyä, imu
~ ink immīä, imettǟ | ka imie, imetteä | ly imedä, -da, imettädä | ve imda, imetada | va imiä, imettǟ | vi imeda, imetada | li iʾmmə ’imeä’, iʾmtə ’imettää’
~ ink immīä, imettǟ | ka imie, imetteä | ly imedä, -da, imettädä | ve imda, imetada | va imiä, imettǟ | vi imeda, imetada | li iʾmmə ’imeä’, iʾmtə ’imettää’
= lp njâmmât ’imeä’, njâmâtit ’imettää’ | syrjP ńimavni̮, -aśni̮ ’imeä’, ńime̮tni̮ ’imettää’ | ostjI E em- ’imeä’ | unk emlő ’rinta, nisä, utare’, (vanh. kiel.) emik ’imeä’ || samJr ńimńe- | T ńimiri- | slk ńem-, ńim- | Km ńimer- id. — Lp, syrj ja sam ń- todennäk. sanansisäisen nasaalin vaikutusta.
Lähdekirjallisuus:
- Ganander 1786 NFL 1 238a (sm ~ vi)
- Castrén Suomi 1845 178 (+ ostj sam)
- Castrén 1849 Ostj 80 (+ unk)
- Lindström Suomi 1852 24 (+ lp)
- Ahlqvist 1856 WotGr 125 (+ va)
- Ahlqvist 1859 Anteckn 86 (+ ve)
- MUSz 1873–81 781 (+ syrj)
- Kettunen 1938 LivW 73 (+ li)
- SKES 1955 107
- UEW 1988 82–83 (lp ja syrj sanat erotetaan ń-:nsä takia eri sanueeksi)
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Castrén 1845 Suomi: 178 | + | = haE em- 'imeä', nenT ŋaḿa- 'imettää' | kur vokaalialkuisissa sanoissa edustuu nen *ŋ- | |||
| Castrén 1849: 80 | = unk emik 'imeä', haE nenT | |||||
| Lindström 1852 Suomi: 24 | = saaP njammat 'imeä', unk haE nenT | |||||
| MUSz 1873: s.v. em | + | = saaP, koP ńimavni̮ 'imeä', unk, haE | ||||
| FUV 1955: s.v. ime- | = saaP, koP, unk, haE, nenT (⇒) ńimńe-, ngan (⇒) ńimiri-, slk ńima-, kam (⇒) ńimer- 'imeä'; = jukag | |||||
| SKES 1955: s.v. imeä | + | Tarkennus: = saaE njammedh, L njammat, P njammat, I njoommađ, Ko njiimmâd, Ki ниммэ, T ńi̊mmi̊-, koP, (v)unk, haI em- E, nenT ńimńe-, ngan slk kam | saa ko sam *ń-n on voinut aiheuttaa sanansisäisen konsonantin assimiloiva vaikutus | |||
| TESz 1967: s.v. emik | - | Tarkennus: = (v)unk, haI E, nenT ńimńe-, ŋaḿa-, ngan slk kam < kur *imə-; ~ jukag turk | nen ń- ~ ŋ- ei selity kielensisäisesti; [ks. unk merkityksen 'kuolaimet' selitys] | |||
| Janhunen 1981 SUSA: 256 | + | + | Tarkennus: < kur *imə-; saaP koP, ksam *ńim- ? < kur *ńimə- 'imeä' (jolloin molemmat variantit olisivat kantauralilaisia) | saa ko sam *ń-n on voinut aiheuttaa deskriptiivinen sävy | ||
| Helimski 1986 NyK: 124–5 | + | Tarkennus: = unk haI, nenT ŋaḿa < kur *imə-; saaP koP, ksam *ńim- [suoria vastineita antaa Janhunen CT 1977: 110, lisäksi ⇒ slk ńipsə ~ ńipsə 'rinta; maito'] < kur *ńimə- 'imeä' (molemmat variantit kantauralilaisia) | molemmat kantamuodot säilyneet samojedissa: kur *imə- > ksam *əm-, kur *ńimə- > ksam *ńim- 'imeä' | |||
| EWUng 1992: s.v. emik | + | + | Tarkennus: = (v)unk haI E nenT ńimńe-, ŋaḿa-, slk kam; todnäk. lastenk.; = jukag turk tšuktši | unk varianteissa sekundaari -b- | ||
| Aikio 2002 FUF: 23–5 | + | Tarkennus: = (v)unk ksam *əm- < kur *imə-; saa ko (⇒) slk ńipsə ~ ńipsə < *ńimə- 'imeä' (molemmat variantit kantauralilaisia) | kur *i- > ksam *ə- [ks. paralleeleja]; kur *ńimi- ⇒ *ńim-śä 'rinta, nisä' > sm nisä, saaP njižži 'nisä', slk ńipsə ~ ńipsə [johdoksen rinnastusargumenteista ks. tarkemmin] | |||
| NES 2004: s.v. imeä | Tarkennus: = saa ko (v)unk ha nenT ńimńe- < kur *imə- | saa ko sam *ń-n on voinut aiheuttaa joko sanansisäisen konsonantin assimiloiva vaikutus t. onom. sanoille tyypillinen äänteellinen variaatio (sanavartalo on imemisen ääntä ja liikettä jäljittelevä, äänteellisesti motivoitu muodoste) | ||||
| EES 2012: s.v. imema | Tarkennus: = ?saa ?ko (v)unk haI E nenT ńimńe- ngan slk kam mat; ~ jukag turk evenki |