| Lähde, s. |
M |
S |
E |
L |
Väite |
Argumentit
|
| Castrén 1845 Suomi: 178
|
+ |
|
|
|
= haE em- 'imeä', nenT ŋaḿa- 'imettää'
|
kur vokaalialkuisissa sanoissa edustuu nen *ŋ-
|
| Castrén 1849: 80
|
|
|
|
|
= unk emik 'imeä', haE nenT
|
|
| Lindström 1852 Suomi: 24
|
|
|
|
|
= saaP njammat 'imeä', unk haE nenT
|
|
| MUSz 1873: s.v. em
|
+ |
|
|
|
= saaP, koP ńimavni̮ 'imeä', unk, haE
|
|
| FUV 1955: s.v. ime-
|
|
|
|
|
= saaP, koP, unk, haE, nenT (⇒) ńimńe-, ngan (⇒) ńimiri-, slk ńima-, kam (⇒) ńimer- 'imeä'; = jukag
|
|
| SKES 1955: s.v. imeä
|
+ |
|
|
|
Tarkennus: = saaE njammedh, L njammat, P njammat, I njoommađ, Ko njiimmâd, Ki ниммэ, T ńi̊mmi̊-, koP, (v)unk, haI em- E, nenT ńimńe-, ngan slk kam
|
saa ko sam *ń-n on voinut aiheuttaa sanansisäisen konsonantin assimiloiva vaikutus
|
| TESz 1967: s.v. emik
|
- |
|
|
|
Tarkennus: = (v)unk, haI E, nenT ńimńe-, ŋaḿa-, ngan slk kam < kur *imə-; ~ jukag turk
|
nen ń- ~ ŋ- ei selity kielensisäisesti; [ks. unk merkityksen 'kuolaimet' selitys]
|
| Janhunen 1981 SUSA: 256
|
|
+ |
|
+
|
Tarkennus: < kur *imə-; saaP koP, ksam *ńim- ? < kur *ńimə- 'imeä' (jolloin molemmat variantit olisivat kantauralilaisia)
|
saa ko sam *ń-n on voinut aiheuttaa deskriptiivinen sävy
|
| Helimski 1986 NyK: 124–5
|
|
|
|
+
|
Tarkennus: = unk haI, nenT ŋaḿa 'nisä, nänni', ŋaḿa- < kur *imə-; saaP koP, ksam *ńim- [suoria vastineita antaa Janhunen CT 1977: 110, lisäksi ⇒ slk ńipsə ~ ńipsə 'rinta; maito'] < kur *ńimə- 'imeä' (molemmat variantit kantauralilaisia)
|
molemmat kantamuodot säilyneet samojedissa: kur *imə- > ksam *əm-, kur *ńimə- > ksam *ńim- 'imeä'
|
| EWUng 1992: s.v. emik
|
+ |
+ |
|
|
Tarkennus: = (v)unk haI E nenT ńimńe-, ŋaḿa-, slk kam; todnäk. lastenk.; = jukag turk tšuktši
|
unk varianteissa sekundaari -b-
|
| Aikio 2002 FUF: 23–5
|
+ |
|
|
|
Tarkennus: = (v)unk ksam *əm- < kur *imə-; saa ko (⇒) slk ńipsə ~ ńipsə < *ńimə- 'imeä' (molemmat variantit kantauralilaisia)
|
kur *i- > ksam *ə- [ks. paralleeleja]; kur *ńimi- ⇒ *ńim-śä 'rinta, nisä' > sm nisä, saaP njižži 'nisä', slk ńipsə ~ ńipsə [johdoksen rinnastusargumenteista ks. tarkemmin]
|
| NES 2004: s.v. imeä
|
+ |
|
|
|
Tarkennus: = saa ko (v)unk ha nenT ńimńe- < kur *imə-
|
saa ko sam *ń-n on voinut aiheuttaa joko sanansisäisen konsonantin assimiloiva vaikutus t. onom. sanoille tyypillinen äänteellinen variaatio (sanavartalo on imemisen ääntä ja liikettä jäljittelevä, äänteellisesti motivoitu muodoste)
|
| EES 2012: s.v. imema
|
|
|
|
|
Tarkennus: = ?saa ?ko (v)unk haI E nenT ńimńe- ngan slk kam mat; ~ jukag turk evenki
|
|
| Koponen 2013 FUM: 139
|
|
+ |
|
+
|
Tarkennus: = saa (< ksaa *ńe̮me̮-) ksam ńim- 'imeä'; saa ja sam *ń-n yhteinen alkuperä epävarma
|
alkukonsonanttien yhteisen alkuperän puolesta puhuu johdos saaE njamma I njamma 'tissi', ksam *ńimmä 'id.; maito' [ks. johdoksen konsonantismista]; ne on voinut aiheuttaa onomatopoieettisuus ja muitten *ń-sanojen (saaP njálbmi 'suu', njoallut 'nuolla', njiellat 'niellä; imeä') vaikutus
|
| UED 2020: s.v. imi-
|
x |
|
|
|
Tarkennus: = unk ha (< kha *äm-), (⇒)nenT ŋaḿa (< ksam əm-mä), (⇒)ŋaḿa- (< ksam əm-mä-) < kur *imi- ? ~ *ńimi-
|
nen muodot johdoksia [ks. perustelut]; ur *ń-alkuiset sanat eivät äännesuhteen takia voi olla varsinaisia vastineita, mutta saattavat jotenkin kuulua tähän
|
