Etymologiadata:imsm:ime-/th

Sanatista
Uralilainen
Lähde, s. M S E L Väite Argumentit
Castrén 1845 Suomi: 178 + = haE em- 'imeä', nenT ŋaḿa- 'imettää' kur vokaalialkuisissa sanoissa edustuu nen *ŋ-
Castrén 1849: 80 = unk emik 'imeä', haE nenT
Lindström 1852 Suomi: 24 = saaP njammat 'imeä', unk haE nenT
MUSz 1873: s.v. em + = saaP, koP ńimavni̮ 'imeä', unk, haE
FUV 1955: s.v. ime- = saaP, koP, unk, haE, nenT (⇒) ńimńe-, ngan (⇒) ńimiri-, slk ńima-, kam (⇒) ńimer- 'imeä'; = jukag
SKES 1955: s.v. imeä + Tarkennus: = saaE njammedh, L njammat, P njammat, I njoommađ, Ko njiimmâd, Ki ниммэ, T ńi̊mmi̊-, koP, (v)unk, haI em- E, nenT ńimńe-, ngan slk kam saa ko sam *ń-n on voinut aiheuttaa sanansisäisen konsonantin assimiloiva vaikutus
TESz 1967: s.v. emik - Tarkennus: = (v)unk, haI E, nenT ńimńe-, ŋaḿa-, ngan slk kam < kur *imə-; ~ jukag turk nen ń- ~ ŋ- ei selity kielensisäisesti; [ks. unk merkityksen 'kuolaimet' selitys]
Janhunen 1981 SUSA: 256 + + Tarkennus: < kur *imə-; saaP koP, ksam *ńim- ? < kur *ńimə- 'imeä' (jolloin molemmat variantit olisivat kantauralilaisia) saa ko sam *ń-n on voinut aiheuttaa deskriptiivinen sävy
Helimski 1986 NyK: 124–5 + Tarkennus: = unk haI, nenT ŋaḿa < kur *imə-; saaP koP, ksam *ńim- [suoria vastineita antaa Janhunen CT 1977: 110, lisäksi ⇒ slk ńipsə ~ ńipsə 'rinta; maito'] < kur *ńimə- 'imeä' (molemmat variantit kantauralilaisia) molemmat kantamuodot säilyneet samojedissa: kur *imə- > ksam *əm-, kur *ńimə- > ksam *ńim- 'imeä'
EWUng 1992: s.v. emik + + Tarkennus: = (v)unk haI E nenT ńimńe-, ŋaḿa-, slk kam; todnäk. lastenk.; = jukag turk tšuktši unk varianteissa sekundaari -b-
Aikio 2002 FUF: 23–5 + Tarkennus: = (v)unk ksam *əm- < kur *imə-; saa ko (⇒) slk ńipsə ~ ńipsə < *ńimə- 'imeä' (molemmat variantit kantauralilaisia) kur *i- > ksam *ə- [ks. paralleeleja]; kur *ńimi- ⇒ *ńim-śä 'rinta, nisä' > sm nisä, saaP njižži 'nisä', slk ńipsə ~ ńipsə [johdoksen rinnastusargumenteista ks. tarkemmin]
NES 2004: s.v. imeä Tarkennus: = saa ko (v)unk ha nenT ńimńe- < kur *imə- saa ko sam *ń-n on voinut aiheuttaa joko sanansisäisen konsonantin assimiloiva vaikutus t. onom. sanoille tyypillinen äänteellinen variaatio (sanavartalo on imemisen ääntä ja liikettä jäljittelevä, äänteellisesti motivoitu muodoste)
EES 2012: s.v. imema Tarkennus: = ?saa ?ko (v)unk haI E nenT ńimńe- ngan slk kam mat; ~ jukag turk evenki