Etymologiadata:imsm:huuli
*huuli
Vastineet:
mksm. *huuli < kksm. *šuwli < vksm. *šuwlǝ̑ (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
~ ink hūli | ka huuli | ly hūĺi | ve hūĺ, huĺ | va ūli ’huuli’ | vi huul ’id.; (Wied) reuna’ | li ūĺ ’huuli’ (vksm *šūle)
- Ganander 1786 NFL 1 210 (sm ~ vi)
- Ahlqvist 1856 WotGr 157 (+ va)
- Ahlqvist 1859 Anteckn 85 (+ ve)
- Kettunen 1938 LivW 460 (+ li)
- SKES 1955 92 (+ ka ly)
- E. Itkonen Vir 1975 175–77 (+ lp)
- Rédei Vir 1988 178–79 (+ ostj)
- UEW 1988 903
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Rédei 1988 Vir: 178–79 | psaa sullâ ’suunta, muoto tms.’, hanti lul, tut ’suu’ | |||||
| Aikio 2012 SUST: 242–43 | Lisätieto: vokaalirekonstruktio epäselvä, saamen vastine epävarma | Itämerensuomen uu:n vastineet etäsukukielissä ovat kirjavia eivätkä palaudu yhteen lähteeseen, tämän sanan kantauralilainen asu epäselvä. (Saamen vastine merkitty kysymysmerkillä.) |
EVE:n sana-artikkeli
Keskustelu
Vokaalirekonstruktio ja saamen vastine
Siirretty keskustelu sivulta Etymologiadata talk:imsm:huuli/th:
YSuS:ssa on rekonstruoitu varhaiskantasuomen asuksi *šuwlǝ̑, laitoin tämän nyt yleistajuiseen artikkeliin kantauralin asuksi, joskin mainitsin epävarmuudesta. Aikio (2012) tosiaan on epävarma kantasuomen *uu:n taustoista, sivun 243 taulukossa vain numeraalin kuusi vastineet ovat hantissa ja saamessa samanlaisia kuin sanalla huuli. Toisaalta aika monella *uu-sanalla ei ole vastineita hantissa, ja monet varmaan palautuvat aika selvästi johonkin Vw-sekvenssiin, kuten Aikiokin esittää, siis muuhun kuin *uw.
Onko mielestänne tämä rekonstruktio *šuwlǝ̑ OK? Kuinkahan paljon saamessa on muita esimerkkejä muutoksesta *uw > u?
Ja kuuluukohan saamen vastine tähän, sitähän on Aikio mainitussa lähteessä epäillyt. Täytyy katsoa millaisia semanttisia paralleeleja saameen johtavalle merkityksenmuutokselle on esitetty, rinnastus saameenhan on jo Erkki Itkoselta peräisin (Virittäjä 1975).--Sholopainen (keskustelu) 24. elokuuta 2020 kello 16.35 (EEST)
- Itkonen muistaakseni perustelee, että koska kantauralin (suomalais-permiläinen) 'huuli' oli *turpa, niin varhaiskantasuomessa huulen edeltäjä olisikin merkinnyt 'reunaa', josta kehittyisi saamessa sitten 'parras' jne. Vähintään tästä sitten seuraa että vain joko saamea tai hantia voisi pitää vastineena, mutta ei molempia. Itse en oikeastaan juuri usko kumpaankaan (hantin sanalle minulla on pöytälaatikossa toinen etymologia). --J. Pystynen (lähetä viesti) 12. syyskuuta 2020 kello 19.40 (EEST)
- Hyvä tietää, jäämme siis jännityksellä uutta etymologista tietoa odottelemaan! Onko sinulla ims-hanti-rinnastusta vastaan äännehistoriallisia argumentteja? En pyydä paljastamaan uutta etymologiaasi, jos aiot sen muualla julkaista, mutta jos mainitsemasi semanttisten seikkojen lisäksi on muita vastaväitteitä, niin kiinnostaisi kuulla.
- Tästä huuli-sanasta on yleistajuisen artikkelin aihio olemassa, mutta siihen voi lisätä näitä epävarmuustekijöitä. --Sholopainen (keskustelu) 12. syyskuuta 2020 kello 19.51 (EEST)
- Äännesuhteiden puolesta molemmat rinnastukset kyllä toimisivat, numeraali kuusi olisi tarkka paralleeli kuten jo totesit. Pieniä epäilyksiä korkeintaan herättäisi *š, joka on tunnetusti ugrilaiskieliin asti ulottuvissa etymologioissa aika harvinainen (tosin joitakin varmoja tapauksia silti löytyy).
- Oman etymologiani mukaan hantin sana olisi yleisuralilaista suu-sanuetta, eriytynyt äännekehitys kuitenkin kaipaisi enemmän perusteluja kuin mitä voin tässä esittää. --J. Pystynen (lähetä viesti) 12. syyskuuta 2020 kello 20.01 (EEST)