Etymologiadata talk:imsm:huuli

Vokaalirekonstruktio ja saamen vastine

Siirretty keskustelu sivulta Etymologiadata talk:imsm:huuli/th:

YSuS:ssa on rekonstruoitu varhaiskantasuomen asuksi *šuwlǝ̑, laitoin tämän nyt yleistajuiseen artikkeliin kantauralin asuksi, joskin mainitsin epävarmuudesta. Aikio (2012) tosiaan on epävarma kantasuomen *uu:n taustoista, sivun 243 taulukossa vain numeraalin kuusi vastineet ovat hantissa ja saamessa samanlaisia kuin sanalla huuli. Toisaalta aika monella *uu-sanalla ei ole vastineita hantissa, ja monet varmaan palautuvat aika selvästi johonkin Vw-sekvenssiin, kuten Aikiokin esittää, siis muuhun kuin *uw.

Onko mielestänne tämä rekonstruktio *šuwlǝ̑ OK? Kuinkahan paljon saamessa on muita esimerkkejä muutoksesta *uw > u?

Ja kuuluukohan saamen vastine tähän, sitähän on Aikio mainitussa lähteessä epäillyt. Täytyy katsoa millaisia semanttisia paralleeleja saameen johtavalle merkityksenmuutokselle on esitetty, rinnastus saameenhan on jo Erkki Itkoselta peräisin (Virittäjä 1975).--Sholopainen (keskustelu) 24. elokuuta 2020 kello 16.35 (EEST)

Itkonen muistaakseni perustelee, että koska kantauralin (suomalais-permiläinen) 'huuli' oli *turpa, niin varhaiskantasuomessa huulen edeltäjä olisikin merkinnyt 'reunaa', josta kehittyisi saamessa sitten 'parras' jne. Vähintään tästä sitten seuraa että vain joko saamea tai hantia voisi pitää vastineena, mutta ei molempia. Itse en oikeastaan juuri usko kumpaankaan (hantin sanalle minulla on pöytälaatikossa toinen etymologia). --J. Pystynen (lähetä viesti) 12. syyskuuta 2020 kello 19.40 (EEST)

Hyvä tietää, jäämme siis jännityksellä uutta etymologista tietoa odottelemaan! Onko sinulla ims-hanti-rinnastusta vastaan äännehistoriallisia argumentteja? En pyydä paljastamaan uutta etymologiaasi, jos aiot sen muualla julkaista, mutta jos mainitsemasi semanttisten seikkojen lisäksi on muita vastaväitteitä, niin kiinnostaisi kuulla.

Tästä huuli-sanasta on yleistajuisen artikkelin aihio olemassa, mutta siihen voi lisätä näitä epävarmuustekijöitä. --Sholopainen (keskustelu) 12. syyskuuta 2020 kello 19.51 (EEST)

Äännesuhteiden puolesta molemmat rinnastukset kyllä toimisivat, numeraali kuusi olisi tarkka paralleeli kuten jo totesit. Pieniä epäilyksiä korkeintaan herättäisi *š, joka on tunnetusti ugrilaiskieliin asti ulottuvissa etymologioissa aika harvinainen (tosin joitakin varmoja tapauksia silti löytyy).

Oman etymologiani mukaan hantin sana olisi yleisuralilaista suu-sanuetta, eriytynyt äännekehitys kuitenkin kaipaisi enemmän perusteluja kuin mitä voin tässä esittää. --J. Pystynen (lähetä viesti) 12. syyskuuta 2020 kello 20.01 (EEST)