Etymologiadata:imsm:humar

*humar

Vastineet:

• Suomi: huhmar
• Karjala: huuhmar
• Vepsä: humbar
• Vatja: uhmar
• Pohjoisviro: uhmer
• Eteläviro: huhmõŕ
• Liivi:

mksm. *humar < kksm. *šumari < vksm. *šuma-rǝ̑ (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

huhmar (Schr 1637; länsimurt.), huhmari, -e, -o (länsimurt.), huuhmar (itämurt.), hummar (EKarj Ink), huumar (LaatKarj PKarj) ’survinastia / Mörser’
~ ink hummar | ka hu(u)hmar, huumar | ly humbar, humbaŕ, umbaŕi | ve humbar | va uhmar | vi uhmer ’puuhuhmar’

= mdE tšovar, M šovar | tšerL šuer, I šuar id. — Ims sanuetta on arveltu myös näistä erilliseksi, onomat.-lähtöiseksi, vrt. huhmata, huhmia ’lyödä, jyskyttää, hakata’.

Lähdekirjallisuus:

• Ahlqvist 1856 WotGr 157 (sm ~ va vi)
• Ahlqvist 1861 MMdGr 175 (+ mdM)
• VW 1 1874 179 (+ ve mdE tšer)
• Setälä 1890–91 ÄH 269 (+ ka)
• Paasonen 1896 KielLis 11–12 (sm ? ~ md, vrt. huhmata, huhmia)
• Paasonen 1909 MdChr 137 (sm ~ md)
• Hakulinen 1933 StF 1:2 75–76 (+ ink)
• Tunkelo 1946 VeKÄH 414 (+ ly)
• SKES 1955 82–83
• UEW 1988 789

[huhmar Álgu-tietokannassa]

EVE:n sana-artikkeli

EVE:huhmar

Keskustelu

Mihin tässä perustuu rekonstruktio *humar, kun eihän juuri semmoisen muodon jatkajaa taida löytyä itämerensuomesta ollenkaan? Ylivoimaisesti laajalevikkisimpiähän ovat hm-yhtymän sisältämät muodot (*huhmar ~ *hūhmar ~ *huhme̮r), ja sen lisäksi tavataan suppealevikkisemmät *hummar ~ *humme̮r (kaakkoismurteissa, vatjassa), *hūmar (paik. savossa, karjalassa) sekä *humbar (lyydissä, vepsässä). Muodon *humar jatkajia en ainakaan äkkiseltään löytänyt mistään, ja koko oletus semmoisesta lähtömuodosta taitaakin perustua vain oletettuihin mordvan ja marin vastineisiin (mdE čovar, M šovar; MariL šuer, I šuar 'huhmar'). Näitähän on pyritty johtamaan kantamuodosta *šumar, mutta koko etymologia näyttää minusta perusteettomalta kun eiväthän mordvan ja marinkaan muodot edes viittaa sanansisäiseen *m:ään. Marista ei käsittääkseni löydy minkäänlaista uskottavaa paralleelia oletetulle *m:n kadolle (on kyllä ehdotettu että mariL lo 'väli, rako' olisi sm. loma-sanan vastine, mutta paljon uskottavampi olisi yhdistys sanaan lovi). Koko rinnastus näyttää olevan hyvin huteralla pohjalla. --Ante Aikio (keskustelu) 18. marraskuuta 2022 kello 00.33 (EET)

Petri ei ole ollut wikissä järin aktiivinen, mutta arvelisin samoin rekonstruktion ottaneen sivustatukea mordvasta–marista esitetyistä vastineista.

Lyydin–vepsän yks.nom. humbar on vakioselitykseltään (Tunkelo 1946: 414, Turunen 1950: 148, Itkonen Vir. 1987: 183) obliikvisijoista yleistetty: *huumare- > *huumre- > *huumbre- > etelälyydi, vepsä humbre- (ja pohjois–keskilyydissä lopuksi tästä vielä analogisesti humbare-). Myös *huhmre- voisi ehkä ajaa saman asian. Myös huuh-asut selvästi ovat sekundäärejä: pitkä vokaali tässä asemassa (*hVhC-) on itäsuomessa–karjalassa täysin säännöllinen, haahmo, hiehvo, huohtaa, huuhkaja jne. (lisää em. Itkosen artikkelissa). Kantasuomalaiseksi parhaiten tarjolla ovat siis asut *huumar ja *huhmVr, mutta tosiaan tuskin **humar.

Tapaukseen *kamahlo verraten olen joskus miettinyt, pitäisikö rekonstruoida *humahri ja sitten hieman vastaavia metateesejä (laajemmassa mittakaavassa laajemman loppuheiton ajamana?), mutta kaikkea tämä ei ratkaisisi. --J. Pystynen (lähetä viesti) 19. marraskuuta 2022 kello 18.01 (EET)