Etymologiadata:imsm:hauto-
*hauto-
Vastineet:
- Suomi: hautoa
- Karjala: hautuo
- Vepsä: haududa
- Vatja: autoa
- Pohjoisviro: hauduma
- Eteläviro: haudma
- Liivi: oudõ
mksm. *hauto- (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
Etymologiadata:imsm:hauto-/ssa
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
| Lähde, s. | Väite | Argumentit | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Lönnrot 1874 SRS 1: 124 | ⇐ hauta | |||||
| Kiparsky 1936 Vir: 473 | - | Vastaan | V. hautoa ja sbst. hauta voivat olla toisistaan riippumattomia samalla tavalla kuin latinan fovea ’kuoppa’ ja fovere ’lämmittää, hautoa’ | |||
| 1991 LägLoS: 89 | + | Vaihtoehtoisena | Levikki kattaa kaikki ims kielet | |||
| Koivulehto 1997a FUSprKont: 18 | + | Puolesta | Ge lähtömuodon perusteella on hauta ennen muuta ollut ’hautomiseen käytetty kuoppa’ |
| Lähde, s. | Väite | Argumentit | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Kalima 1936: 97–8 | + | x | Vaihtoehtoisena ← ba vrt. lv sautēt ’haudottaa, keittää; piestä’, sauts ’ruokalaji pienistä kaloista’, saute ’haude’, sautīgs ’painostava, kostea ja lämmin’, lt šaũtas ’eräs ruokalaji’ | Ims ja ba verbien perusmerkitys on sama, vaikka ba taholta puuttuu merkitys ’hautoa munia’ | ||
| Koivulehto 1976 Vir: 39 | x | Vastaan | Ba s:t ⇐ lt šusti 'höyrytä, höyryttää'; sanueella ei varmoja ie vastineita | |||
| Koivulehto 1997 FUSprKont: 18 | - | - | Vastaan | Ba substantiivien merkitykset eivät liity ’hautaan’ t. ’kuoppaan’ eivätkä ole ’hautaa’ merkitsevien ge sanojen vastineita [K. erehtyi tulkitsemaan Ritterin tarkoittaneen, että hauta olisi ← ba; R:n selitys oli hauta ⇐ hautoa ← ba] |
Kantasuomen balttilaislainat -teoksen koeversion artikkeli