Etymologiadata:imsm:hauto-
*hauto-
Vastineet:
- Suomi: hautoa
- Karjala: hautuo
- Vepsä: haududa
- Vatja: autoa
- Pohjoisviro: hauduma
- Eteläviro: haudma
- Liivi: oudõ
mksm. *hauto- (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
hautoa (Agr; yl.) ’dünsten; einweichen; (aus)brüten; einen feuchten Umschlag machen’, haude, haudella, haudikas, hautua
~ ink hautoa | ka hautuo ’(prs. hauvon) hautoa; (prs. hauvun) hautua’ | ly haudoda, haududa | ve hautta (prs. haudub) | va autoa | vi haududa | li oudə ’hautoa’. — Sm > lpN hawˈdot (In) ’höyryttää; puhdistaa (puuastioita) kuumalla vedellä; hoitaa vammoja kostealla, lämpimällä hauteella; valmistaa haudetta lehmille’, hāwdâ (In) ’haude’.
~ ink hautoa | ka hautuo ’(prs. hauvon) hautoa; (prs. hauvun) hautua’ | ly haudoda, haududa | ve hautta (prs. haudub) | va autoa | vi haududa | li oudə ’hautoa’. — Sm > lpN hawˈdot (In) ’höyryttää; puhdistaa (puuastioita) kuumalla vedellä; hoitaa vammoja kostealla, lämpimällä hauteella; valmistaa haudetta lehmille’, hāwdâ (In) ’haude’.
Sanan alkuperä epäselvä. Se voi olla johd. sanasta hauta (ks. tätä), alkumerk. ’lämmittää, paahtaa kuumennetussa kuopassa l. haudassa’, mutta myös baltt alkuperää, vrt. latv sautēt ’hautoa; piestä’, saute ’nokkosista ym. kasviksista valmistettu kevätruoka’, sauts ’karjan haude; pikkukaloista valmistettu ruoka’, sautīgs, sutīgs ’painostavan kuuma, hiostava’, liett šaũtas ’eräs ruokalaji’.
Lähdekirjallisuus:
- Ganander 1786 NFL 1 117 (sm ~ vi)
- Ahlqvist 1856 WotGr 122 (sm ~ va vi)
- Ahlqvist 1859 Anteckn 83 (+ ve)
- Lönnrot 1874 SRS 1 124 (← hauta)
- VW 2 1876 96 (+ li)
- Qvigstad 1881 Beiträge 82 (sm haude ~ lp hāwdâ)
- Kalima 1936 BL 97 (? < baltt)
- Tunkelo 1946 VeKÄH 631 (+ ka ly)
- SKES 1955 63 (sm > lp hawˈdot, hāwdâ; sana joko ← hauta tai baltt alkuperää)
- Koivulehto Vir 1976 39 (← hauta)
- EEW 1982–83 306 (viimemain. selitys asetettava baltt alkuperän edelle)
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Lönnrot 1874 SRS 1: 124 | ⇐ hauta | |||||
| Kiparsky 1936 Vir: 473 | - | Vastaan | V. hautoa ja sbst. hauta voivat olla toisistaan riippumattomia samalla tavalla kuin latinan fovea ’kuoppa’ ja fovere ’lämmittää, hautoa’ | |||
| LÄGLOS I 1991: 89 | + | Vaihtoehtoisena | Levikki kattaa kaikki ims kielet | |||
| Koivulehto 1997a FUSprKont: 18 | + | Puolesta | Ge lähtömuodon perusteella on hauta ennen muuta ollut ’hautomiseen käytetty kuoppa’ |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Kalima 1936: 97–8 | + | x | Vaihtoehtoisena ← ba vrt. lv sautēt ’haudottaa, keittää; piestä’, sauts ’ruokalaji pienistä kaloista’, saute ’haude’, sautīgs ’painostava, kostea ja lämmin’, lt šaũtas ’eräs ruokalaji’ | Ims ja ba verbien perusmerkitys on sama, vaikka ba taholta puuttuu merkitys ’hautoa munia’ | ||
| Koivulehto 1976 Vir: 39 | x | Vastaan | Ba s:t ⇐ lt šusti 'höyrytä, höyryttää'; sanueella ei varmoja ie vastineita | |||
| Koivulehto 1997 FUSprKont: 18 | - | - | Vastaan | Ba substantiivien merkitykset eivät liity ’hautaan’ t. ’kuoppaan’ eivätkä ole ’hautaa’ merkitsevien ge sanojen vastineita [K. erehtyi tulkitsemaan Ritterin tarkoittaneen, että hauta olisi ← ba; R:n selitys oli hauta ⇐ hautoa ← ba] |