Etymologiadata:imsm:hauta

*hauta

Vastineet:

• Suomi: hauta
• Karjala: hauta
• Vepsä: haud
• Vatja: auta
• Pohjoisviro: haud
• Eteläviro: haud
• Liivi: ōda

mksm. *hauta < kksm. *šawta < vksm. *šawda (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

hauta (Agr; yl.), merk. myös ’hauduttamalla nauriista, lantusta t. perunasta maahan kaivetussa kuopassa t. padassa valmistettu ruokalaji, haudikkaat / Grab(en), Grube; Dünst-, Schmorgericht’, haudata, hautajaiset
~ ink ka hauta | ly haud, haude̮ ’hauta, kuoppa; naurishaudikas’ | ve haud, houd ’kuoppa’ | va auta | vi haud | li ōda ’hauta’ (sm > lp hawˈde ’hauta’)

? = lpR saude ’tervahauta’. On myös pidetty mahdollisena, että ims hauta olisi lainaa kgerm sanasta *sauþa- (> ags sēaþ ’kuoppa, hauta; kaivo, lammikko’, kas sōt ’lähde, kaivo’, mgotl sauþr ’kaivo’, jne.) ja että lpN suowˈde, In syevđi ’kidukset; kita’ palautuisi (vksm:n välityksellä) samaan alkumuotoon.

Lähdekirjallisuus:

• Ganander 1786 NFL 1 120a (sm ~ vi)
• Castrén Suomi 1844 30 (+ lp hawˈde)
• Ahlqvist 1856 WotGr 122 (+ va)
• Ahlqvist 1859 Anteckn 83 (+ ve)
• Hunfalvy (?) 1859 MNyszet 4 472 (+ ka)
• VW 2 1876 96 (+ lpR saude)
• Budenz 1879 BB 4 245 (lp hawˈde < sm)
• Setälä 1890–91 ÄH 267 (+ au vi li)
• Wichmann 1901 WotjChr 106 (+ votj šaj ’hauta; hautuumaa’)
• Turunen 1946 SUST 89 116 (+ ly)
• SKES 1955 63 (? lp saude, ? votj)
• Koivulehto Vir 1976 35–37 (ims hauta ~ lp suowˈde, syevđi < kgerm *sauþa, kun taas lpR saude < ksk *sauþia, merk. todennäk. ’tervahauta’)

[hauta Álgu-tietokannassa]

EVE:n sana-artikkeli

EVE:hauta