Etymologiadata:imsm:hauta/KBL

From Sanat
Jump to navigation Jump to search

*HAUTA > sm ka hauta, ve vi uk haud, va auta, li ōda s. ⇒ *hautodak > sm hautoa, ka hautuo, ve vi haududa, va autoa, uk hauduq, li oudy v.

hauta A maakuoppa, erit. ruuankypsennykseen, juuresten säilytykseen, tervan, sysien t. tiilien polttamiseen, vainajan loppusijoitukseen t. ansaksi riistalle; syvänne; B hauduttamalla (maakuopassa t. joskus padassa) valmistettu nauris- tms. ruoka; C kuorineen keitetyt perunat; D tulisija; E a. hupa, helposti sulava (lumi)t. kuluva (ruoka)

Merkitysten levikki
ABe AB A A A Abc Abc AB AB AB AB AB
A
A A A AD A A
A A A A

vsm vvi vuk A

hautoa F antaa lämmön hitaasti kasvattaa (poikasta munassa), kypsentää, pehmentää, notkistaa t. parantaa; G piestä, hakata; kartasta puuttuvat kuvaannolliset merkitykset sekä v:iin eri ims tahoilla jälkitavun labiaalivokaalien langetessa yhteen liittynyt intr ’hautua’.

Merkitysten levikki
F F F F F F F F F F F F
F
F F Fg Fg FG F
F F F F

vsm F

Balttilaislainaetymologia

< kksm *šawta

← baP *šautan < kba *śaut|an (?t. -as) > lt šaũtas 1 lehtivihanneskeitto; 2 kosteuden t. hien haju; 3 keltainen väri; lv sàuts (= saute) keväinen nokkosruoka; yrttikaali; nurmesta lehmille haudutettu juoma; ruokalaji pikkukaloista, mieluiten kuoreista;

⇒ lv sàutê|t: -: -ja 1 hauduttaa ruokaa; 2 piestä;

⇒ lv sàutîgs painostava, kostea ja lämmin

⇐ kba *śut- > lt šùsti, huttu

Kalima 1936a: 97–8 ehdottaa ba alkuperää v:lle hautoa, koska lv v:n sautēt perusmerkitys on sama, vaikka ba taholta puuttuukin merkitys ’hautoa munia’. Koivulehto 1997a: 18 kuitenkin huomauttaa, ettei ba sanueella ole myöskään ’maakuopassa valmistetun ruuan’ merkitystä.

Muu selitys

Viimeistään Lönnrotista 1874 s.v. hautoa lähtien on v:ä pidetty johdoksena s:sta hauta. Kiparsky 1936c: 473 huomauttaa, että sm hautoa ja hauta voivat olla keskenään erilähtöisiä samoin kuin latinan fovea ’kuoppa’ ja fovere ’lämmittää, hautoa’. Koivulehto 1997a: 18 kannattaa johdosetymologiaa, koska katsoo s:n hauta alkumerkitykseksi ’ruuankypsennyskuoppa’ sen kge lähtömuodon *sauþa (⇐ *seuþ-a/e- ’keittää’) > meng sēaþ ’kuoppa, hauta, kaivo, lähde, vesikuoppa’ perusteella.

Päätelmät

V:n *hautodak metaforinen merkityksenkehitys G < F on vi murteissa ja lätissä rinnakkainen. *hautodak ⇐ *hauta on yleistä johdostyyppiä, *hauta taas on Hä Sa Kk ink ’ruuankypsennyskuoppa’ (A2) ja laajalti imsP:ssa B ’maakuopassa hauduttamalla valmistettu ruoka’. Sa Kk C ’kuorineen keitetyt perunat’ ja Hä (Vihti) E ’hupa’ ovat merkityksen B edelleenkehittymiä.

S:n *hauta A yleisin merkitys on ’maakuoppa’ (A1), ja sen ge alkuperä on ongelmaton. Koska ge originaali on johdettu 'keittämisestä', voi ims tahollakin A2 olla alkuperäisin merkitys. Merkitys D ’tulisija’ on kehittynyt merkityksestä ’terva-, sysi-, tiilihauta’ (A3).

V:n *hautodak lähtömuodoksi ei merkityksiltään yhtenevä, vaikkakin suppeampi lv sautēt ’hauduttaa ruokaa’ sovi toisen tavun vokaalinsa puolesta. Se on johdos s:sta sauts, jota muodoltaan vastaa lt šautas. Tämä s. on johdoksen syntyaikana voinut yleisemmin merkitä ’haudutettua ruokaa’ samoin kuin *hauta imsP:ssa. Niinpä *hauta B voi periaatteessa olla erillistä ba lähtöä ja *hautodak sen johdos. Vähintään yhtä hyvin *hauta B voi kuitenkin olla merkityksen A2 metaforinen siirtymä ja *hautodak johdos ⇐ *hauta B.

*hauta A ← ge; *hautodak mieluummin ⇐ *hauta A ← ge kuin ⇐ *hauta B; *hauta B mieluummin < *hauta A ← ge kuin ← ba *šauta-;