Etymologiadata:imsm:hatra
*hatra
Vastineet:
Kantasuomalainen etymologia ei riittävän perusteltu (S.J.)
SSA:n sana-artikkeli
haura (Jusl 1745 ahwenan h.; paik. VarsSm Tytärsaari), hauru (Tillandz 1683 Ahwenen H.; VarsSm), hatru (kaakkmurt.) ’rusko-, (erik.) rakkolevä / Braunalge; Blasentang’
~ vi adr (g. adru), atru id.
~ vi adr (g. adru), atru id.
Näihin on rinnastettu hauder (Lönnr 1874), hautera (JuslP; Karuna) sekä (paik. KaakkSm) houtere, houteri, houver (g. -i) id.
~ ink hovver ’musta natta, jota myrsky ajoi rannalle; sitä koottiin ja käytettiin lannoitteena mm. perunamailla’, joihin liittyvät myös höyteri (Pernaja Kymi), höyveri (Koivisto) ’ruskolevä’. Viim. mainittuja vastaavat nr murt. Sm hautär, höutär, höuter, höytär, Vi häuter id., joita on us. pidetty sm lainoina. Lainaussuunta voi olla päinvastainenkin, koska ruotsin sana esiintyy myös Gotlannissa (hauter), Södermanlannissa ja Uplannissa. On epäselvää, kuuluvatko hauru, hatru vi vastineineen lainkaan hauder, hautera, houtere sanueen yhteyteen.
~ ink hovver ’musta natta, jota myrsky ajoi rannalle; sitä koottiin ja käytettiin lannoitteena mm. perunamailla’, joihin liittyvät myös höyteri (Pernaja Kymi), höyveri (Koivisto) ’ruskolevä’. Viim. mainittuja vastaavat nr murt. Sm hautär, höutär, höuter, höytär, Vi häuter id., joita on us. pidetty sm lainoina. Lainaussuunta voi olla päinvastainenkin, koska ruotsin sana esiintyy myös Gotlannissa (hauter), Södermanlannissa ja Uplannissa. On epäselvää, kuuluvatko hauru, hatru vi vastineineen lainkaan hauder, hautera, houtere sanueen yhteyteen.
Lähdekirjallisuus:
- Rietz 1862–67 SDL 248 (sm hautera ~ nr murt. hauter jne.)
- Saxén 1895–98 Lånord 123 (sm > ruots)
- Äimä 1903 Suomi 4:1 57 (sm ~ vi)
- Ojansuu 1916 SKTT 137 (sm hatru < vi (< germ))
- Westman 1939 FmS 7 48 (sm < ruots)
- Hellquist 1939 SEO 396 (nr murt. hö(t)er < sm hautera)
- *Karsten 1943 FmS 9:2 114–17 (sm < ruots)
- SKES 1955 62 (sm haura ja kaikki murremuodot ~ vi; sm > nr murt.)
- Wessman 1956–57 FmS 17–18 12 (nr murt. ainakin ositt. < sm)
- T. Itkonen HAik 1972 105 (lounmurt. hauru < vi)
- Vilkuna 1974 KLM 18 131 (sm mahd. < mr)
- EEW 1982–83 12 (sm ~ ink)
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
---|---|---|---|---|---|---|
Viitso 1983 SUST 185: 272 | + | ← ba vrt lt audrà ~ áudra ’myrsky’ | -tr-yhtymä viittaa lainaan; h-alkuisuuden saattaa selittää homonymian välttäminen sanaan aura | |||
Junttila 2011 SSGL 38: 121 | - | Vastaan | Merkitysyhteys on kyseenalainen |
Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
---|---|---|---|---|---|---|
Vaba 2016 KjK: 939–46 | + | + | < ksm *hatra ← ba *šandra-, vrt. lt šandras ~ šandrus ~ mon. šandrai ~ šandros ’(tulvaveden tuoma) irtotavara, roskat, ruohonkorret’; hauder ~ hautera ~ houteri ehkä myös tähän [ks. tarkemmin] | Kolmen konsonantin yhtymästä jää edustumatta alku-n kuten ba lainoissa ahdas, lahti ja siula; lähtömuoto < ie *kwendhr-o/ā, josta myös > kesl slov svedrc ’rohtosappi’, vah(an)in spandr ’pilviharmikki’, lat combrētum ’kombretum(kasvi)’, iir contrán ’karhunputki’ |
Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
---|---|---|---|---|---|---|
Fries 1962: 33–6 | (Hakulinen) < *hatru ~ *hatra ← msk *hautr id. > ru höter ’merilevä, rakkolevä’ | |||||
Vaba 2016 KjK: 939–46 | - | - | Vastaan | Substituutiosta msk diftongi + tr → smL -ur- ~ muu ims -tr- ei ole paralleeleja; oletettu lähtömuoto tavataan vain Gotlannista ja suomen kielialueeseen rajautuvista murteista eikä sillä ole selvää sk etymologiaa |
Kantasuomen balttilaislainat -teoksen koeversion artikkeli