Etymologiadata:imsm:harmi/KBL

*HARMI (: -I-) > sm ka harmi, vi arm, uk harḿ a./s. ~ *HARMAGA > sm harmaa, ka harmoa; ⇒ *-s > vi KJn armjas a.

*harmi A a. väriltään mustan ja valkoisen välinen, akromaattinen; B s. harmaakarvainen kotieläin; harmaahiuksinen vanhus; C s. hämärä

Merkitysten levikki

b			B	B	Bc	b		B	B
	ab
					AB

~ Hä–Sa Ek ly harmo(i) B

*harmaga A a. väriltään mustan ja valkoisen välinen, akromaattinen

Merkitysten levikki

A	A	A	A	A	A	A	A	A	A	A
						A
			a

vsm A

> (Hä Ep) Pp Sa (Kk) harmaja, Lo harmava, Hä harmah(a), ly harmag ym.; ⇒ Au harmei (< *-eta); K armjas A

Balttilaislainaetymologia

< kksm *šarma-

← baP *šarma(s) t. *šarmā < kba *śar^(h)ma(s) t. *śar^(h)ma^h > lt šar̃mas huurre, härmä, kuura; šarmà 1 id.; 2 halla, yöpakkanen; lv saȓma huurre, härmä, kuura

⇒ lt šar̃mas, -à a. kuurainen, jäinen

⇒ lt šarmuõ (= šermuõ) 1 kärppä, Mustela erminea; 2 metsäkissa, Felis silvestris (AlEW s.v. šarma)

? (EDBIL; toisin SEJL, AlEW) ⇒ kba *śar^hma- > lt šármas 1 tuhkalipeä; pontikka; 2 emäs; potaska; lv sãrms (tuhka)lipeä

~ lt šárvas, -à musta hevonen, jolla on siniharmaita karvoja;

⇐ kie (SEJL) *ḱor- t. (EDBIL) *ḱorH-, jonka

katoasteesta ⇒ lt šìrmas, -à (= šìrvas, -à) a. 1 harmaa(karvainen), kimo; 2 harmaantunut, harmaapäinen; 3 harmahtava; lv sir̃ms a. 1 harmaa, hopeanharmaa; 2 harmaantunut, harmaapäinen;

⇒ lv sir̃mis harmaa hevonen, hiirakko

? (EDBIL; toisin SEJL, AlEW) ⇒ pr sirmes lipeä

e-asteesta ⇒ lt šer̃kšnas 1 huurre, härmä, kuura; 2 halla, yöpakkanen; 3 hangen kuori, hankikanto; 4 värinä, kylmät väreet; šerkšnà 1–3 id.; lv sȩ̄rksn|a ~ -is ~ -s hangen kuori; sȩ̄rsn|a ~ -e ~ -is id.; halla, yöpakkanen; lt šer̃kšnas, -à a. harmaa(karvainen), kimo; lv sȩ̄rsns, -a (lumesta) kova

Budenz 1875 № 412 ehdotti a:n harmaa palautuvan lainana merkitykseltään läheisiin a:ihin lt širmas, širmys ja lv sirms. Donner 1884: 261, 266 esitti lähtömuotona äänteellisesti lähempää, o-asteista lv s:a sarma ’huurre’ ja Hanusz 1886: 271 sen lt vastinetta šarma id. Mahdollisesti merkityseron takia näitä ei kuitenkaan myöhemmin mainittu ims sanalle mahdollisena lainanlähteenä, ennen kuin Liukkonen 1994: 90 ja 1999: 37–9 esitti sm a:n harmaa (< *harmaka) *kA-johdoksena s:sta *harma ’härmä’, ^hallava ⇐ *halla ← ba. Myös *härmä on ← ba, ja sen johdos *šärmäkä edustuu saa Ven lainassa siermag ’harmaa’.

Päätelmät

Sanan *harmi adjektiivinen käyttö A on levikin perusteella sekundaarista, ja lähtömerkitys on substantiivinen B.

Derksen tukee Būgan tulkintaa (kirjallisuus ^EDBIL s.v. šarmas), että baI sanueen yhteyteen kuuluu pr sirmes ’lipeä’. Tällöin sanueen ba–sl levikki osoittaisi sen riittävän vanhaksi ksm:een lainautuakseen. AlEW s.v. šarma ei yhdistä näitä sanueita, mutta katsoo en-vartaloisen johdoksen lt šarmuõ osoittavan lainaan yhdistetyn sanueen viimeistään kantabalttilaiseksi. AlEW rekonstruoi sen kantamuodoksi ’harmaata’ merkinneen adjektiivin, mutta tähän päätelmään on vaikuttanut ims adjektiivin merkitys.

Sekä a. *harmaga että s. *harmoi ovat johdoksia s.sta *harma ’härmä’, jonka etuvokaalistunut rinnakkaisasu *härmä on säilynyt ims.ssa. S. *harmi selittyy joko johdoksena samasta vartalosta tai erillislainana ← baP *šarmias ~ *šarmīs aivan kuten *halli, ^halla.

⇐ *harma ← ba.