Etymologiadata:imsm:harmaga

From Sanat

*harmaga

Vastineet:

mksm. *harmaga (J.P.)

SSA:n sana-artikkeli

Etymologiadata:imsm:harmaga/ssa

SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat

Balttilaisperäinen
Lähde, s. Väite Argumentit
Budenz 1875: № 412 ← ba vrt. lt šìrmas, širmys, lv sirmajs, sirmis ’hiirakko hevonen’, lv sirms ’harmaa, hopeanharmaa’
Donner 1884: 261 266 + Tarkennus: vrt. lv sarma ’kuura, härmä, huurre’ Vrt. lv a-asteinen muoto sarma
Hanusz 1886 RozpriSpraw: 271 + Tarkennus: vrt. myös lt šarmà ’huurre, jäätynyt kaste’
Posti 1972 Kotiseutu: 155 + Tarkennus: < *harmaγa ← ba vrt. lt apofoniamuoto šarvas [’musta hevonen, jolla on siniharmaita karvoja’]
Liukkonen 1994 Ba: 90 + Tarkennus: ⇐ ksm *šarma- ← ba *šarma < *harma-γa ⇐ *harma ’härmä’ ~ härmä ← ba
Koivulehto 1998 SUST 228: 238 + Puolesta Lainautunut jo ennen kehityksen ie -- > ba -ir- päättymistä; samoin käärme ja härkä ← ba, marras ja taarna ← ar sekä parsi ← esige
Liukkonen 1999: 37–9 + + Puolesta Äänteellisesti tarkin vastine on lt šarmà, josta lainautuneesta substantiivista mksm *harma ’härmä’ + -γA (< -kA) ⇒ *harmaγa ’harmaa’, vrt. *halla > *hallaγa > hallava id.; saa Ven siermag id. < etuvokaalinen *šärmä-kä; balttilaisista ’harmaata’ merkitsevistä kannoista ovat peräisin myös hermo, hiiva, hirvas, hirvi, vrt. myös hiili ja hilse; muita balttilaisperäisiä värinnimiä ovat haljakka, keltainen, musta, ruskea ja valkea
Venckutė 2001 Ba: 127 129 + Tarkennus: vrt. myös lt šar̃mas ’huurre, härmä, kuura’, a. ’kuurainen, jäinen’ Vrt. myös lt a-asteinen muoto šar̃mas
Grünthal 2012 SUST 266: 331–2 + Puolesta Samakantaisesta ba sanasta lainautunut myös ers шерже, mkš šarža ’harmaus’

Kantasuomen balttilaislainat -teoksen koeversion artikkeli


Keskustelu

Etymologiadata talk:imsm:harmaga