Etymologiadata:imsm:halmëh/KBL

Sanatista

*HALMËH > sm halme, ka halmeh, ve haumeh s.

A kaskimaa; B raivio t. viljelysmaa metsässä; C kesanto; aho; D laiho

Merkitysten levikki
abCd abc Ac ad ABD abc acd acd aCd B c

vsm AcD

> Au (Genetz TAK) halveh

Balttilaislainaetymologia

< kksm *šalmõš

← baP *žalm- < kba *źelh|mōn ~ źalh|mōn m (t. *-mēn n?): -men- > lt želmuõ ~ žalmuõ 1 viljan oras, itu; 2 kasvava viljapelto; 3 ruoho; 4 vihreä kasvi; 5 jälkeläinen, vesa

⇐ kba *źelhi- > lt žélti: žẽlia (~ žẽli): ž́ėlė (~ ž́ėlo), haljas

Thomsen 1890: 245–6 ehdottaa sanaa lyhyesti joko a:n *haljas johdokseksi tai lainaksi lt s:sta želmuõ ~ žalmuõ.

Muu selitys

Toivonen 1917b: 6–8 ehdottaa kge lainaa lähtömuodosta *xalmaz > msk halmr ’oljenkorsi’, ru halm ’olki’. Saareste 1924a: 138–41 liittää samaan yhteyteen virosta s:n R–K (L S) ale (: ale ~ aleja) ~ R Kuusalu hale ’kaski, kaskimaa; kivinen kumpare’.

LägLoS ehdottaa sporadista äänteenmuutosta *halveh > vi (h)ale, vrt. *terveh > vi tere. Liettuan a:llista lähtömuotoa žalmuõ LägLoS pitää heikosti todistettuna ja päätyy tästä syystä suosimaan germaanista etymologiaa.

Päätelmät

Viron s:n (h)ale selittäminen kahden sporadisen äännekehityksen (m > v > 0) kautta ei ole uskottavaa. Luultavammin (h)ale ja sen T vastineet alejas, alendik ’kaskimaa’ ovat johdoksia verbistä, jota vastaa li a'lty ’sytyttää’. *Halmëh ei kuitenkaan voi olla johdos tästä verbistä eikä a:sta *haljas, sillä mitään *-mEh-johdinta ei tunneta.

LKŽ esittää riittävästi aineistoa muodon žalmuõ tueksi. Kaskiviljelysanastoa on myös lainautunut enemmän ba kuin ge taholta. S:n *halmëh levikin rajoittuminen imsP:een kuitenkin tukee sanan ge, tarkemmin ksk etymologiaa (vanhemmasta, kge lainasta odottaisi k-alkuista muotoa). Kolmantena mahdollisuutena on laina ge sanojen vastineesta kba *śalhmas ~ *śalhmah, vrt. lv sal̃ms, mpr salme, ksl *sa·lhh > ven солóма ym. sl ’olki’.

Lt s:n žalmuõ merkitykset viittaavat itäviin ja kasvaviin viljelykasveihin ja sopivat siltä osin paremmin s:n *halmëh merkityksiin kuin ’olki’: kuivat oljet eivät ole kaskeamisen ensisijainen tavoite. Mru halmbær on kuitenkin paitsi ’olki’, myös ’vuoden sato, laiho; satokausi, vuosi’. Tämän merkityksen on Osmo Nikkilä pannut muistiin Östgötalagista (Freudenthal 1895: 224): vita sik til ens halms ’näyttää (vuokraviljelijän) oikeutensa yhteen satoon, ts. jäädä yhden satokauden ajaksi’. Niinpä kumpikin etymologia vaikuttaa mahdolliselta.

Joko ← ba t. ← ge.

Merkitysten levikki