Etymologiadata:imsm:halmëh
*halmëh
Vastineet:
- Suomi: halme
- Karjala: halmeh
- Vepsä: haumeh, haumez, houmeh
- Vatja:
- Pohjoisviro: ale
- Eteläviro:
- Liivi:
mksm. *halmëh (J.P.)
SSA:n sana-artikkeli
halme (Martti n. 1580; laajalti murt.) ’kasvava kaski, kylvös (esim. nauris-, ohra-, ruishalme); kolmannen kerran kylvetty kaski / reifendes Getreide (auf der Schwende), Schwende’
~ ka halmeh ’kasvava vilja, pelto t. kaski; ahoksi jätetty kaski’, halveh ’halme’ | ly halmeh, haĺmiš, haumeh id. | ve haumeh, haumez, houmeh id. (> ven murt. Au gúmeži ’pelto, vainio’) | ? vi ale, (murt.) hale (g. hale, halge) ’kaski, huhta’
~ ka halmeh ’kasvava vilja, pelto t. kaski; ahoksi jätetty kaski’, halveh ’halme’ | ly halmeh, haĺmiš, haumeh id. | ve haumeh, haumez, houmeh id. (> ven murt. Au gúmeži ’pelto, vainio’) | ? vi ale, (murt.) hale (g. hale, halge) ’kaski, huhta’
joko ? < baltt, vrt. liett želmuõ, žalmuo ’vesa, taimi’
tai < germ, vrt. nr halm, mn halmr ’olki; (koll.) puitava vilja, puidun viljan oljet’.
Lähdekirjallisuus:
- Ahlqvist 1859 Anteckn 89 (sm ~ ve)
- Thomsen 1890 BFB 245–46 (sm ? < baltt)
- Setälä 1890–91 ÄH 308 (+ ka)
- Kalima 1915 OLR 94 (ve > ven)
- Toivonen 1917 SUSA 34:2b 6–8 (ims ? < germ)
- Saareste 1924 LVEM 139–40 (+ vi)
- Kalima 1936 BL 95 (ims ? < baltt)
- SKES 1955 52 (+ ly; ? < baltt t. germ)
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Thomsen 1890: 245–6 | Vaihtoehtoisena ← ba vrt. lt želmuõ ~ žalmuõ ’jälkeläinen, vesa, verso’ | |||||
| LÄGLOS I 1991: s.v. halme | - | Vastaan | Lt -a-llinen muoto esiintyy vain Thomseniin (BFB) liittyvissä lähteissä | |||
| Koivulehto 1992 SUSA: 164 | + | Vaihtoehtoisena (puoltoargumentein) | Paralleeleina useita lainanomineita, joitten lähtömuoto ei selitä -eh-vartaloa | |||
| Vaba 2011 KjK: 753 | + | Puolesta | Muuta balttilaisperäistä maanviljelyssanastoa ovat heinä, herne, kaplas, kulo, ohdake, pahmas, pelu, rahje, rouhia, siemen, vako ja vi uba | |||
| Junttila 2012 SUST 266: 275 | + | Vaihtoehtoisena (puoltoargumentein) | Balttilaiskontakteissa on lainautunut kaskitalouden sanastoa kuten kulo ja epävarmat huhta ja ätelä, peltoviljelysanoja taas on saatu germaaniselta taholta |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Toivonen 1917 SUSA (2): 6–8 | + | + | Vaihtoehtoisena ← ge *halmaz > msk halmr, ru sa eng halm ’olki’ | Pääte-edustus sama kuin ge lainassa helve; Sirelius (Tietosanakirja 3: 47) arvelee halmeen aiemmin merkinneen ’polttomaalla kasvavaa viljaa’ | ||
| Koivulehto 1992 SUSA: 164 | + | Vaihtoehtoisena (puoltoargumentein) | paralleeleina useita lainanomineita, joitten lähtömuoto ei selitä -eh-vartaloa |
Kantasuomen balttilaislainat -teoksen koeversion artikkeli