Balttilaisperäinen
| Lähde, s. |
M |
S |
E |
L |
Väite |
Argumentit
|
| Thomsen 1890: 245–6
|
|
|
|
|
Vaihtoehtoisena ← ba vrt. lt želmuõ ~ žalmuõ ’jälkeläinen, vesa, verso’
|
|
| LÄGLOS I 1991: s.v. halme
|
|
|
- |
|
Vastaan
|
Lt -a-llinen muoto esiintyy vain Thomseniin (BFB) liittyvissä lähteissä
|
| Koivulehto 1992 SUSA: 164
|
+ |
|
|
|
Vaihtoehtoisena (puoltoargumentein)
|
Paralleeleina useita lainanomineita, joitten lähtömuoto ei selitä -eh-vartaloa
|
| Vaba 2011 KjK: 753
|
|
+ |
|
|
Puolesta
|
Muuta balttilaisperäistä maanviljelyssanastoa ovat heinä, herne, kaplas, kulo, ohdake, pahmas, pelu, rahje, rouhia, siemen, vako ja vi uba
|
| Junttila 2012 SUST 266: 275
|
|
+ |
|
|
Vaihtoehtoisena (puoltoargumentein)
|
Balttilaiskontakteissa on lainautunut kaskitalouden sanastoa kuten kulo ja epävarmat huhta ja ätelä, peltoviljelysanoja taas on saatu germaaniselta taholta
|
Germaanisperäinen
| Lähde, s. |
M |
S |
E |
L |
Väite |
Argumentit
|
| Toivonen 1917 SUSA (2): 6–8
|
+ |
+ |
|
|
Vaihtoehtoisena ← ge *halmaz > msk halmr, ru sa eng halm ’olki’
|
Pääte-edustus sama kuin ge lainassa helve; Sirelius (Tietosanakirja 3: 47) arvelee halmeen aiemmin merkinneen ’polttomaalla kasvavaa viljaa’
|
| Koivulehto 1992 SUSA: 164
|
+ |
|
|
|
Vaihtoehtoisena (puoltoargumentein)
|
paralleeleina useita lainanomineita, joitten lähtömuoto ei selitä -eh-vartaloa
|
Kantasuomen balttilaislainat -teoksen koeversion artikkeli
