Etymologiadata:imsm:halmëh/th

From Sanat
Balttilaisperäinen
Lähde, s. Väite Argumentit
Thomsen 1890: 245–6 Vaihtoehtoisena ← ba vrt. lt želmuõ ~ žalmuõ ’jälkeläinen, vesa, verso’
1991 LägLoS: s.v. halme - Vastaan Lt -a-llinen muoto esiintyy vain Thomseniin (BFB) liittyvissä lähteissä
Koivulehto 1992 SUSA: 164 + Vaihtoehtoisena (puoltoargumentein) Paralleeleina useita lainanomineita, joitten lähtömuoto ei selitä -eh-vartaloa
Vaba 2011 KjK: 753 + Puolesta Muuta balttilaisperäistä maanviljelyssanastoa ovat heinä, herne, kaplas, kulo, ohdake, pahmas, pelu, rahje, rouhia, siemen, vako ja vi uba
Junttila 2012 SUST 266: 275 + Vaihtoehtoisena (puoltoargumentein) Balttilaiskontakteissa on lainautunut kaskitalouden sanastoa kuten kulo ja epävarmat huhta ja ätelä, peltoviljelysanoja taas on saatu germaaniselta taholta
Germaanisperäinen
Lähde, s. Väite Argumentit
Toivonen 1917 SUSA (2): 6–8 + + Vaihtoehtoisena ← ge *halmaz > msk halmr, ru sa eng halm ’olki’ Pääte-edustus sama kuin ge lainassa helve; Sirelius (Tietosanakirja 3: 47) arvelee halmeen aiemmin merkinneen ’polttomaalla kasvavaa viljaa’
Koivulehto 1992 SUSA: 164 + Vaihtoehtoisena (puoltoargumentein) paralleeleina useita lainanomineita, joitten lähtömuoto ei selitä -eh-vartaloa

Kantasuomen balttilaislainat -teoksen koeversion artikkeli