Etymologiadata:imsm:hala-
*hala-
Vastineet:
mksm. *hala- (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
halava (Schr 1637; LounSm KPohjanm), halaja (Gan 1786), haleva (Gan; Peräp Länsip), halapaju (Agr), halopaju ’eräs pajulaji (Salix pentandra t. fragilis) / Lorbeer- od. Bruchweide’
~ vi halapaju ’itkupaju, kyynelpaju, hautapaju’, myös halapi-, halepaju | li alābəz, alāb ’eräs pajulaji (Salix phylicifolia t. pentandra t. repens)’
~ vi halapaju ’itkupaju, kyynelpaju, hautapaju’, myös halapi-, halepaju | li alābəz, alāb ’eräs pajulaji (Salix phylicifolia t. pentandra t. repens)’
? < baltt, vrt. liett žal̃svas ’vihertävä’, atžalà ’nuori oksa, verso’ (samaa kantaa kuin liett žãlias ’vihreä’). Vrt. myös salava.
Lähdekirjallisuus:
- Ganander 1787 NFL 3 10 (halava ~ salava)
- Anderson 1879 Studien 278 (sm ~ vi li)
- Thomsen 1890 BFB 246 (sm ? < baltt, vrt. liett žãlias ’vihreä, raaka, keittämätön’)
- SKES 1955 51
- SKES 1969 954
- TESz 3 1976 752 (sm halava ehkä kehittynyt salava asusta sanan halea ’harmahtava, kalpea’ vaikutuksesta)
- MSzFE 1978 587
- Suhonen 1989 SUSA 82:7 7–9 (sm < baltt)
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
---|---|---|---|---|---|---|
Suhonen 1989 SUSA: 217–9 | ← ba vrt. lt atžalà ’verso’, žal̃svas ’vihertävä; raaka’ | |||||
Koivulehto 2006 FS Korhonen: 426–9 | - | Vastaan | Selittämättä jää, miksi juuri halavaa olisi kutsuttu ’vihreäksi’, eikä halava ole myöskään verso vaan erillinen puu, jonka kuorella on ollut merkittävää käyttöä kansanlääkinnässä | |||
Junttila 2015: 221 | - | Vastaan | Ei vaikuta todennäköiseltä, että lähtömuodon etuliite olisi jäänyt lainautumatta, edustuuhan se esimerkiksi lainanomineissa aatkela, ativo, sarana ja viikate |
Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
---|---|---|---|---|---|---|
Koivulehto 2006 FS Korhonen: 426–9 | + | + | < vksm *šalaka ← vkge *salix(a) t. esige *salik- > (ge *salha- m. >) meng sealh, eng sallow, (ge salhōn- f.) mysa salahha, sa Sal-weide, vanh. sale, (> ge salhjō f.) > msk selja, ru sälg ’raita’ | Vanhimmissa ge lainoissa s- → ksm š-; kasvin- ja eläimennimisuffiksi -kA liittyy -A-vokaaliin, joten myös ge -ikV- → ksm -AkA; lähtömuoto = lat salix, kiir sail, kymr helyg-en ’raita’ [ks. tarkemmin] |
Kantasuomen balttilaislainat -teoksen koeversion artikkeli