Etymologiadata:imsm:hako
*hako
Vastineet:
mksm. *hako (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
hako (1656; yl.) ’neulaspuun oksa, havu; kaatunut puu, lieko, murto / grüner Zweig eines Nadelbaums; vermoderter Baumstamm auf der Erde, im Moor, im Wasser’, vastahakoinen (Agr)
~ ka hako ’maatunut t. vettynyt puunrunko; kuusen t. männyn oksa; uuniluuta; oven- t. ikkunanpieli; reen jalasten kiinnityspuu pajuja asetettaessa; (mon. havot) kangaspuiden sivupuut’; vastahakoni ’vastahakoinen’ | ly hago ’vettynyt, lahonnut puu (maassa t. vedessä), pellavalion painopuu; (mon.) kangaspuut’ | ve hago ’lahonnut, vettynyt puu; jyrä’ | va (Kukk) hako ’hako’ | vi hagu ’risu’ | li aʾg (mon. agūd) ’havu, neulanen’
~ ka hako ’maatunut t. vettynyt puunrunko; kuusen t. männyn oksa; uuniluuta; oven- t. ikkunanpieli; reen jalasten kiinnityspuu pajuja asetettaessa; (mon. havot) kangaspuiden sivupuut’; vastahakoni ’vastahakoinen’ | ly hago ’vettynyt, lahonnut puu (maassa t. vedessä), pellavalion painopuu; (mon.) kangaspuut’ | ve hago ’lahonnut, vettynyt puu; jyrä’ | va (Kukk) hako ’hako’ | vi hagu ’risu’ | li aʾg (mon. agūd) ’havu, neulanen’
? < baltt, vrt. liett šakà ’oksa, haara (puun, virran, hangon ym.)’, latv saka ’(puun, virran) haarautuma’ t. latv žagas (pl. tant.) ’irtonaiset lehdet, lehvät, vihdat’. — Sm > lpN vuosˈtĕ-hakko (Lu) ’vastustus’, N vuosˈtĕhāǥulâš ’vastahakoinen’.
Lähdekirjallisuus:
- Setälä 1890–91 ÄH 32 (sm ~ ka)
- Thomsen 1890 BFB 244 (+ vi li; ? < baltt, vrt. latv žagas)
- Mikkola 1894 SUST 8 15 (sm ? < liett šakà)
- Būga 1908 AistSt 30 (sm < liett šakà)
- Nieminen 1934 FUF 22 24 (+ ka ve; < liett šakà, latv saka)
- Kalima 1936 BL 93 (ims ? < baltt)
- Lagercrantz 1939 LpWsch 151 (sm > lp)
- SKES 1955 50 (ims ? < baltt)
- Fraenkel 1965 LitEW 958 (ims < baltt)
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Thomsen 1890: 244 | ? ← ba vrt. lv žagas ’irtonaiset lehdet, lehvät, vihdat’ | |||||
| IMSK II 2007: 71 | + | Tarkennus: alkumerkitys 'oksa' | [Ims merkitysten kehittymisestä] | |||
| Junttila 2015: 174 197 | - | Vastaan | Semanttisista syistä hylättävä | |||
| Junttila 2017 SUSA: 138–9 142 | + | Tarkennus: ← ba *žagā, vrt. myös lt žagaras ’risu’ ~ ? lv zega ’ruumis, vartalo’ ⇐ lt žagas ’suova; keko, kasa’ | Lv sana on aiemmin voinut merkitä ’runkoa’, vrt. sm runko = ers рунго ’vartalo’, jolloin balttilaisen sanueen taustalla näkyy sama merkityksen kahtiajakoisuus, joka hako-pesyeellä on edelleen: kaikkialla ims kielissä tavattavien merkitysten ’havupuun oksa’ ja ’neulanen’ ohella tavataan ims:n itäisellä sivustalla yleisimpänä merkityksenä ’lahonnut t. vettynyt puu’ |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Weske 1890: 168 205 | ← lt šakà ’oksa, haara’ | |||||
| Ojansuu 1921: 6 | + | Puolesta | Lähtömuodon vastineita mia śakhā ja arm çax 'oksa' | |||
| Kalima 1936: 93 | - | Vastaan | Semanttisesti ongelmallinen | |||
| Nieminen 1940 Vir: 378 | + | Puolesta | Merkitysero on ratkaisevasti Kaliman olettamaa pienempi | |||
| LEW 1965: s.v. šakà | + | Tarkennus: vrt. myös mslI kslE соха ym. sl 'tukipuu, paalu; sahrat' | Lähtömuodon vastineita myös go hōha 'aura' ja alb thekë 'hapsu, hede' | |||
| IMSK II 2007: 71 | + | Tarkennus: alkumerkitys 'oksa' | [Ims merkitysten kehittymisestä] | |||
| Junttila 2017 SUSA: 138–9 142 | - | Vastaan | Ba sanansisäisen soinnittoman klusiilin ims yksittäisklusiiliedustus epäodotuksenmukainen |
Kantasuomen balttilaislainat -teoksen koeversion artikkeli