Etymologiadata:imsm:hako

Sanatista

*hako

Vastineet:

mksm. *hako (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

hako (1656; yl.) ’neulaspuun oksa, havu; kaatunut puu, lieko, murto / grüner Zweig eines Nadelbaums; vermoderter Baumstamm auf der Erde, im Moor, im Wasser’, vastahakoinen (Agr)
~ ka hakomaatunut t. vettynyt puunrunko; kuusen t. männyn oksa; uuniluuta; oven- t. ikkunanpieli; reen jalasten kiinnityspuu pajuja asetettaessa; (mon. havot) kangaspuiden sivupuut’; vastahakonivastahakoinen’ | ly hagovettynyt, lahonnut puu (maassa t. vedessä), pellavalion painopuu; (mon.) kangaspuut’ | ve hagolahonnut, vettynyt puu; jyrä’ | va (Kukk) hakohako’ | vi hagurisu’ | li aʾg (mon. agūd) ’havu, neulanen
? < baltt, vrt. liett šakàoksa, haara (puun, virran, hangon ym.)’, latv saka(puun, virran) haarautuma’ t. latv žagas (pl. tant.) ’irtonaiset lehdet, lehvät, vihdat’. — Sm > lpN vuosˈtĕ-hakko (Lu) ’vastustus’, N vuosˈtĕhāǥulâšvastahakoinen’.
Lähdekirjallisuus:
  • Setälä 1890–91 ÄH 32 (sm ~ ka)
  • Thomsen 1890 BFB 244 (+ vi li; ? < baltt, vrt. latv žagas)
  • Mikkola 1894 SUST 8 15 (sm ? < liett šakà)
  • Būga 1908 AistSt 30 (sm < liett šakà)
  • Nieminen 1934 FUF 22 24 (+ ka ve; < liett šakà, latv saka)
  • Kalima 1936 BL 93 (ims ? < baltt)
  • Lagercrantz 1939 LpWsch 151 (sm > lp)
  • SKES 1955 50 (ims ? < baltt)
  • Fraenkel 1965 LitEW 958 (ims < baltt)

SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat

Balttilaisperäinen (1)
Lähde, s. M S E L Väite Argumentit
Thomsen 1890: 244 ? ← ba vrt. lv žagas ’irtonaiset lehdet, lehvät, vihdat’
IMSK II 2007: 71 + Tarkennus: alkumerkitys 'oksa' [Ims merkitysten kehittymisestä]
Junttila 2015: 174 197 - Vastaan Semanttisista syistä hylättävä
Junttila 2017 SUSA: 138–9 142 + Tarkennus: ← ba *žagā, vrt. myös lt žagaras ’risu’ ~ ? lv zega ’ruumis, vartalo’ ⇐ lt žagas ’suova; keko, kasa’ Lv sana on aiemmin voinut merkitä ’runkoa’, vrt. sm runko = ers рунго ’vartalo’, jolloin balttilaisen sanueen taustalla näkyy sama merkityksen kahtiajakoisuus, joka hako-pesyeellä on edelleen: kaikkialla ims kielissä tavattavien merkitysten ’havupuun oksa’ ja ’neulanen’ ohella tavataan ims:n itäisellä sivustalla yleisimpänä merkityksenä ’lahonnut t. vettynyt puu’
Balttilaisperäinen (2)
Lähde, s. M S E L Väite Argumentit
Weske 1890: 168 205 ← lt šakà ’oksa, haara’
Ojansuu 1921: 6 + Puolesta Lähtömuodon vastineita mia śakhā ja arm çax 'oksa'
Kalima 1936: 93 - Vastaan Semanttisesti ongelmallinen
Nieminen 1940 Vir: 378 + Puolesta Merkitysero on ratkaisevasti Kaliman olettamaa pienempi
LEW 1965: s.v. šakà + Tarkennus: vrt. myös mslI kslE соха ym. sl 'tukipuu, paalu; sahrat' Lähtömuodon vastineita myös go hōha 'aura' ja alb thekë 'hapsu, hede'
IMSK II 2007: 71 + Tarkennus: alkumerkitys 'oksa' [Ims merkitysten kehittymisestä]
Junttila 2017 SUSA: 138–9 142 - Vastaan Ba sanansisäisen soinnittoman klusiilin ims yksittäisklusiiliedustus epäodotuksenmukainen

Kantasuomen balttilaislainat -teoksen koeversion artikkeli

EVE:n sana-artikkeli

EVE:hako

Keskustelu

Etymologiadata talk:imsm:hako